Miksi alkoholijuomien raitistamista vastustetaan Euroopassa ja Suomessa niin jyrkästi?

Miksi alkoholijuomien raitistamista vastustetaan Euroopassa ja Suomessa niin jyrkästi?

Kysymykseni koskee alkoholijuomia, niiden vaikutuksia, ja ennen kaikkea sitä, miten raitistamiseen Euroopassa ja Suomessa suhtaudutaan. Tiedämme, että alkoholijuomilla on kielteisiä vaikutuksia niin fyysisiin, psyykkisiin kuin sosiaalisiin terveyden ulottuvuuksiin. Alkoholijuomat aiheuttavat näiden ''laajojen ulottuvuuksien'' lisäksi merkittävästi kuolemia, terveydenhuoltokustannuksia sekä poliisitoiminnan menoja. Lisäksi ne heikentevät monen ihmisen taloudellista pääomaa. Toki etanolilla on myös positiivisia vaikutuksia niukasti käytettynä esimerkiksi verenkierrolle. Toki tämän vuoksi on nostettu alkoholiveroa vuosi vuodelta, mutta onko missään keskusteltu alkoholin täydestä raitistamisesta sen jälkeen, kun 5.4.1932 kumottiin kieltolaki. Tällä hetkellä on puhuttu esimerkiksi siitä päämäärästä, että Suomesta tehtäisiin täysin savuton maa. Toki kieltolaki lisäisi puolestaan rikollisuutta, esimerkiksi alkoholin salakuljetusta maahan. Jos Suomesta tehtäisiin täysin savuton maa, eikö sekin yhtä lailla lisäisi rikollisuutta? Joten kysymykseni on laajakäsitteinen: Miksi alkoholijuomien rajoitusta vastustetaan niin jyrkästi Euroopassa ja Suomessa? Vaikuttaako siihen myös alkoholin pitkä historia? Entäpä poliittiset tekijät?

Vastaus

Laaja yksimielisyys epäilemättä vallitsee siitä, että alkoholi - jos se nyt keksittäisiin - joutuisi välittömästi kiellettyjen aineiden listalle. Alkoholijuomilla on kuitenkin niin vakiintunut asema eurooppalaisessa kulttuurissa, että sen suosion murtaminen lainsäädännöllä tuskin onnistuisi. Kokemukset kieltolaeista ovat sen verran kielteisiä, että sellaista tuskin missään enää kokeillaan. Ne varmasti lisäisivät rikollisuutta, usein kovaotteistakin: raskaasti aseistetut mafiat taistelisivat pimeän viinan markkinoista keskenään ja poliisia vastaan. Edelleen on arveltu: jos suuri osa kansasta ei kieltolakia hyväksyisi, rikkoisi se sitä ilman tunnontuskia ja yleinen lainkuuliaisuus heikkenisi.

Alkoholijuomien tuottamiseen ja markkinoimiseen liittyy monenlaisia taloudellisia laskelmia. Meikäläisessä järjestelmässä alkoholin myyntitulot ovat olleet merkittävä osa valtion tuloja. Toki on voitu kysyä, maksaako haittojen torjunta vielä enemmän.   

Todella oleellinen taloudellinen merkitys alkoholilla on niissä maissa, joissa tuotetaan juomien raaka-ainetta. Käytännössä onkin aina osoittautunut, että raittiuden edistäminen lainsäädännöllisin toimin ei ole vilpittömästä yrityksestä huolimatta pysynyt alkoholi- tai sosiaalipolitiikan piirissä, vaan siitä on tullut maatalous- ja kansainvälistä  kauppapolitiikkaa.

Esimerkiksi Norja oli vuonna 1914 maailmansodan aiheuttamiin huoltovaikeuksiin vedoten saattanut voimaan kieltolain. Rauhanolojen palattua maan hallitus oli halukas kumoamaan sen, mutta neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä vuoden 1919 lokakuussa 61,6 % äänestäneistä vaati rajoitusten jatkamista. Suuret viinintuottajamaat Ranska, Espanja ja Portugal eivät tyytyneet vain sanallisiin vastalauseisiin, vaan määräsivät huippukorkeat tuontitullit norjalaisille kalanjalostustuotteille, mikä asiantila koetteli raskaasti Norjalle tärkeää kalastuselinkeinoa. Norjan hallitus yritti muutaman vuoden ajan torjua ongelmia sitoutumalla valtion laskuun ostamaan mainituista maista vuodessa 1,75 miljoonaa litraa "laitonta juomaa", jonka se saattoi vain varastoida tai kaataa viemäriin. Sisäpoliittisista syistä tämä ratkaisu ei voinut pitkään toimia, vaan kaikki kieltolakimääräykset kumottiin vuoteen 1927 mennessä. Edellisen vuoden lokakuussa pidetyssä uudessa neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 55,7 äänestäneistä oli ollut tämän ratkaisun kannalla.

Furre, Berge
Norsk historie 1905-1990. - Norske samlaget, 1992.

http://snl.no/brennevinsforbud
      

Kommentit (0)

Vastauksesi