Miksi afrikkalaiset pikajuoksijat ovat niin nopeita?

Miksi afrikkalaiset pikajuoksijat ovat niin nopeita?

Miksi afrikkalaiset pikajuoksijat ovat niin nopeita? Pitääkö se vanha selitys, että heidän on pitänyt juosta leijonaa karkuun vain paikkansa?

Vastaus

Ihmisen nopeuteen (ja toisaalta kestävyyteen) vaikuttaa olennaisesti lihassolujen laatu, joka on perinnöllinen ominaisuus.

Pikajuoksussa tarvitaan räjähtävää voimaa, jonka takaavat hyvin nopeat, tyyppiä IIb olevat lihassolut. Niillä on kyky supistua nopeasti, mutta samalla ne myös väsyvät pikaisesti. Näiden solujen entsyymit työskentelevät pilkkomalla hiilihydraatteja ilman happea, siis anaerobisesti. Liikkeelle ja eteenpäin puskeva energia saadaan silloin äkkiä hyötyyn. Tyypin IIa lihassolut ovat nopeita, eräänlaisia hyvin nopeiden ja hitaiden lihassolujen välimuotoja. Niissä on jonkin verran myös hitaille soluille ominaisia entsyymejä, jotka työstävät energiaa aerobisesti, ja jotka siksi parantavat kestävyyttä. Ihan näin selvästi solut eivät useimmiten ole jakautuneet, erilaisia yhdistelmiä aina esiintyy. Jo pelkästään nopeita lihassoluja voidaan jakaa useampiin alaryhmiin sen mukaan, miten hyvin ne sietävät väsymystä ja miten tuottavat energiaa. Solujen tyyppi hahmottuu lihasnäytteestä.

Mitä enemmän on (hyvin) nopeita lihassoluja, sitä vinhemmin tietysti pinkoo. Ja niin vain on, että huomattavasti suurempi osa afrikkalaisista on syntyjään pikakinttuisempia kuin valkonaamoista. On esimerkiksi tutkittu, että tummapintaisilla länsiafrikkalaisilla on keskimäärin enemmän nopeita soluja kuin vaaleilla kanadalaisilla. Keskiarvoisella suomalaisella on suunnilleen yhtä paljon nopeutta ja kestävyyttä. Populaatioissa on toki vaihtelua yksilöiden välillä. Jopa yhden ihmisen eri lihasten välillä voi olla suuria eroja. Pinkosoluja saattaa olla kaikista soluista 80 %. Tai jollain hirvenhiihtäjällä voi soluistaan olla 95 % hitaita.

Jamaikalla ei jolkoteta jellona takalistossa kiinni, mutta silti sieltä putkahtelee huippujuoksijoita. Jamaikalaisten geeneistä kenties kolme neljännestä onkin matkannut meren yli Länsi-Afrikasta. Esimerkiksi Usain Boltilla on lihaksissaan tiettävästi kolmannes länsiafrikkalaista alkuperää olevia erittäin nopeita lihassoluja.

Mutta pelkillä geeneillä ei tietystikään pötkitä pitkälle eikä lyhyelle, ei nopeasti eikä hitaasti. Usain Boltin juoksutekniikkaa on kehuttu moderniksi, lantiosta lisävoimaa hakevaksi ja tiheillä askelilla tikittäväksi. Tietyntyyppisellä, kovalla ja säännöllisellä harjoittelulla voidaan vaikuttaa solujen ominaisuuksiin, siihenkin miten solutyypit jakautuvat. Esimerkiksi voimaharjoittelu kasvattaa lihassoluja. Mutta treenin laadusta riippuen kasvua voikin tapahtua vain tietyissä solutyypeissä. Nopeutta on tosin vaikeampi kehittää kuin kestävyyttä. Jos on perinyt paljon hitaita soluja, tuskin saa pikaradoilta kultaa ja kunniaa.

Lähteet:
http://www.tiede.fi/artikkeli/326/sprintteri_pinkoo_pyrahdyssoluilla
http://maputi.pp.fi/jamaika10.pdf
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/9242/rkivela.pdf?se...
http://www.mtv3.fi/urheilu/yleisurheilu/uutiset.shtml/2009/08/930215/bol...
http://www.verkkoklinikka.fi/?id=2381242&page=2559610

Kommentit (0)

Vastauksesi