Miksei Suomella ole sukellusveneitä? Eikai se sopimuskaan, joka kieltää ne, ole...

Miksei Suomella ole sukellusveneitä? Eikai se sopimuskaan, joka kieltää ne, ole...

Vastaus

Luultavasti yksinkertaisesti taloudellisista syistä, yhdenkin sellaisen hankkiminen on kai katsottu kohtuuttoman kalliiksi.

Pariisin rauhansopimuksen 17. pykälä todellakin kielsi Suomelta sukellusveneet:

"Suomi älköön pitäkö, valmistako tai kokeilko mitään atomiasetta, minkäänlaisia omalla käyttövoimallaan kulkevia taikka ohjattavia ammuksia tai sellaisia laitteita, jotka liittyvät niiden laukaisemiseen (paitsi sellaisia torpeedoja ja torpeedojen laukaisemislaitteita, jotka kuuluvat tämän sopimuksen sallimien sota-alusten tavanomaiseen aseistukseen), kosketuksetta räjähtäviä herkkyysmekanismin avulla sytytettäviä merimiinoja tai torpeedoja, miehitettäviä torpeedoja, sukellusveneitä taikka muita veden alla kulkevia aluksia, moottoritorpeedoveneitä tai erikoistyyppisiä rynnäkköaluksia."
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020/19470020_2

Kun suurvallat pääsivät vuonna 1990 sopimukseen Saksojen uudelleen yhdistymisestä, maamme ulkopoliittinen johto ilmoitti 21.9. antamassaan julistuksessa, että Pariisin rauhansopimuksen sisältämät rajoitukset - lukuun ottamatta ydinaseiden hankkimista - Suomen varustautumiselle olivat käyneet tarpeettomiksi ("Operaatio Pax"). Uutta sopimustulkintaa perusteltiin sillä, että ko. määräykset olivat rajoittaneet Suomen itsenäisyyttä. Päätöksen taustana oli tietysti myös se seikka, että sen jälkeen kun Saksan demokraattinen tasavalta ja sen armeija lakkautettaisiin, tuli paljon sotamateriaalia halvalla myyntiin. Rauhansopimuksen 19. pykälä oli kieltänyt kaiken sotilaallisluontoisen yhteistyön saksalaisten kanssa.

Suomelle vuonna 1947 määrätyt varustautumisrajoitukset eivät olleet poikkeustapaus, vaan samanlaisia ehtoja sisältyi myös Saksan rinnalla sotineiden Italian, Romanian, Unkarin ja Bulgarian samaan aikaan Pariisissa allekirjoittamiin rauhansopimuksiin. Nämä valtiot olivat jo 1950-luvulla katsoneet voivansa luopua rajoitusten noudattamisesta. Suomi, joka pyrki noudattamaan puolueettomuuspolitiikkaa, oli ollut varovaisempi kuin yllä mainitut maat, jotka olivat hakeutuneet sotilasliittojen jäsenyyteen.

Blomberg, Jaakko
Vakauden kaipuu : kylmän sodan loppu ja Suomi. - WSOY, 2011.

Koivisto, Mauno
Historian tekijät. - Kirjayhtymä, 1995. - (Kaksi kautta ; 2).

Kommentit (0)

Vastauksesi