Mikä saa aikaan jokien liikkeen?

Mikä saa aikaan jokien liikkeen?

4 vastausta
14.06.201811:31
12686
25

Lisättäköön vielä, että esim. Aurajoen vedenpinnan korkeus Turun keskustan kohdalle on 40 - 50 cm merenpinnan tasoa ylempänä. Tämän verran "fallia" eli viettoa siis ainakin kyseisessä tapauksessa tarvitaan, jotta joen vedet kulkeutuisivat mereen asti.

Kommentit (0)
28.03.201809:52
12686
24

Maankamaran kaltevuuden vaikutuksesta jokien juoksuun voisi vielä lisätä seuraavia esimerkkejä:

Jääkauden päättymisen jälkeen alkanut ja yhä jatkuva maankohoaminen on aiheuttanut sen, että Suomi ikään kuin kallistuu kohti kaakkoa luoteisosien vastaavasti noustessa. Niinpä kaikki Keski-Suomen vesistöt ovat alun perin laskeneet Pohjanlahteen. Jossain esihistoriallisen ajan vaiheessa luoteeseen laskeneet Vuoksi ja Kymi sitten puhkaisivat Salpausselän ja niille syntyi uusi, kaakkoon suuntautuva lasku-uoma. Vielä historiallisella ajallakin on tapahtunut muutoksia, kun esim. Ähtävänjoki, joka aluksi laski Pohjanlahteen, alkoi virrata etelään päin maan kallistumisen vuoksi. Muutos tapahtui keskiajalla tai jopa vasta 1500-luvulla.

Koska jääkauden aikaisen jäätiköitymisen maksimi sijaitsi nykyisen Perämeren tienoilla, maankohoaminen on edelleen nopeinta Pohjanmaalla. Sen seurauksena Pohjanlahteen laskevien jokien juoksu hidastuu, tulvilla on ollut tendenssi tulla pahemmiksi ja soistuminen on jouduttunut nimenomaan vedenjakajaseuduilla.

Kommentit (0)
27.03.201821:31
45061
23

Painovoima. Vesi virtaa alaspäin. Joka ainoa joki virtaa ylemmältä tasolta/korkeudelta alaspäin. Esimerkiksi Lapin tuntureilta/vaaroilta Perämereen. Tai Vantaan pohjoisosista Suomenlahteen.

Kommentit (1)
Joissain paikoissa jokea ympäröivät maastonmuodot luovat perspektiivisen illuusion, ett... Joissain paikoissa jokea ympäröivät maastonmuodot luovat perspektiivisen illuusion, että vesi virtaisi ylämäkeen, mutta silloin kyse on vain kokonaisuuden virheellisestä hahmottamisesta. https://youtu.be/Y8ll30Mbpw8
27.3.2018 22:59 Leo Salminen 2301
28.03.201809:17
9189
12

Lisäksi, jos kysymys koski sitä miksi jokiuomat eivät pysy paikallaan vaan siirtyvät pikkuhiljaa sinne tänne, niin tarvitaan hieman lisäselityksiä. Kun vesi joessa liikkuu painovoiman vaikutuksesta, se kohdistaa joen penkereisiin voiman, joka kuluttaa penkereitä, mutta tämä voima ei ole samansuuruinen joka suuntaan, vaan kohdistuu eniten niihin kohtiin joissa uoman suunta vaihtuu. Niinpä kulutus syventä mutkia, sitä nopeammin mitä pehmeämpää maaperä on.

Tämä joenpenkereiden eroosio on niin monimutkainen (matemaattisesti: kaoottinen) prosessi, että vasta nyt on pystytty laatimaan malleja sille, miten joet pitkän ajan kuluessa siirtyvät. Samalla on saatu keino tunnistaa maamassojen luonteenpiirteitä menneisyyden avulla. Alue, jolla joet liikkuvat hitaasti, on stabiili ja sille on turvalisempi rakentaa kuin alueelle, jolla joet vaihtavat suuntaa hyvin nopeasti.

Kommentit (0)

Vastauksesi