Mikä on raatikko minne vanhat piiat pannaan?

Mikä on raatikko minne vanhat piiat pannaan?

Vastaus

Karkauspäivän viettoon liittyneessä vanhassa kansantanhussa laulettiin: "Raatikkoon, Raatikkoon vanhat piiat pannaan.
Tuonne, tuonne Kyöpelinvuoren taa,
ettei niitä, ettei niitä, pojat nähdä saa "
Karkauspäivää pidettiin varsinkin aiemmin myös vanhojen piikojen merkkipäivänä.

Kustaa Vilkunan teoksessa Vuotuinen Ajantieto, Otava, 1991, asiasta kerrotaan seuraavasti:
Raatikko-sanaa on kyseisen laulun ohella tavattu kansankielisenä sanana pääasiassa Karjalassa ja Etelä-Savossa.
Asia tai esine voi jäädä "raatikkoon", hylkynä kuljeksimaan.
Ilomantsissa rappiolle jäänyttä tilaa on kutsuttu raatikoksi.
Enossa on puhuttu myös rikkaraatikosta, jolla on tarkoitettu roskakasaa.
Vilkuna toteaa: "Jos siis joku pannaan raatikkoon ja varsinkin kauas Kyöpelin vuoren taa, niin hänet heitetään hoitamattomana kulkeille."

Kyöpelin vuori taas oli paikka, jonne vanha kansa uskoi naimattomien tyttöjen joutuvan, kun he olivat täyttäneet 25 -vuotta. Kyöpeliin joutuminen tarkoitti samaa kuin vanhaksi piiaksi jääminen. Kyöpeliin joutumisen ikä on paikoitellen vaihdellut 30- ja 40-vuoteen saakka.

Joillakin paikkakunnilla myös naimattomien poikien on sanottu joutuvan Kyöpeliin. Isojoelta löytynee täsmällisin määritelmä, jossa sekä poikien että tyttöjen sanotaan joutuvan "ensimmäiselle Kyöpelin rapulle" 27-vuotiaana.
Myös oululaiset laittoivat molemmat sukupuolet Kyöpeliin; tytöt kehräämään lankaa ja pojat verkkoja kutomaan.

Lisäksi teoksessa Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja, SKS, 2000 todetaan raatikko-sanasta:
Raatikossa tarkoittaa käyttökelvottomana, poissa käytöstä olevaa. Sanan alkuperä on epäselvä. Yhtenä epävarmana rinnastuksena on viron kielen sana raadik, joka tarkoittaa: savensekainen, kivinen, kuiva, hedelmätön maa. Suomen kielen murteissa esiintyy myös sana räätikkö, joka tarkoittaa vesiperäistä mättäikköä (Inarissa)ja huonokuntoista maata esim. niitunräätikkö (Vampula).

Kommentit (0)

Vastauksesi