Mikä on valkkimylly ja valkkari

Mikä on valkkimylly ja valkkari

Aurajoen Halistenkosken opastaulussa kerrotaan paikalla olleen aikoinaan valkkimylly. Mitä tarkoittaa valkki tässä tapauksessa? Tiedän että nutturanlaitossa käytetään myös valkkia, mutta lienee eri asia. Samalla tuli mieleen kysyä mistähän tulee asuntoalueeni tiestöön kuuluva Valkkarinkuja? En usko nimen viittaavaan alkoholijuomaan, koska alueella on runsaasti ammattinimistöön kuuluvia teitä: asentaja, porari, timpuri, kähertäjä, ajuri jne. Liittyisiköhän valkkari valkkiin?

4 vastausta

Turun linnan verkakutomon valkkimylly, jossa kangas venytettiin, värjättiin ja käsiteltiin veran määrämittoihin, pystytettiin Halisiin jo 1550-luvulla. Tämä Kustaa Vaasan alulle panema kruunun verkateollisuus palveli sotajoukkojen vaatetustarpeita. Seuraavalla vuosisadalla koski lahjoitettiin Turun kaupungille virkamiesten palkkaukseen ja valkki korvattiin armeijan sotamiesten housuihin käytettyjen pukinnahkojen käsittelyyn erikoistuneella tamppimyllyllä. 

Kielitoimiston sanakirja ei tuntenut sanalle valkki muuta merkitystä kuin tuon jo mainitsemasi kampauksiin liittyvän "naisten kampauksissa omien hiusten sisälle kierrettävä rullamainen (hiuksista tehty) täyte".. Myöskään valkkarille ei ollut muuta merkitystä kuin valkoviini.

Keskiaikaisia ammatteja englanniksi ja suomeksi listanneelta katajala.net -sivustolta löytyi käsityöläisammattina vanuttaja, pyykkäri tai henkilö, joka talloi märkää vaatetta, jotta siitä tulisi tiivis (englanniksi walker, waulker). Vastaaja arvelee, että Valkkarinkuja valkkari tarkoittaa vanuttajaa. Niinpä valkkimyllyn valkki on varmaankin jonkinlainen kangasta vanuttava osa. Onko lukijoiden joukossa historian harrastajaa, joka tunnistaisi sanan ja osaisi vastata tarkemmin?

Kommentit (0)
04.06.201814:13
12030
22

En tiedä onko seuraavasta tarkennukseksi, mutta Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (1981) antaa sanalle valkki muun muassa merkityksen saranvanutusmylly. Valkin synonyymi on samaisen lähteen mukaan tamppi.

Otavan ison tietosanakirjan osa 8 (1964) puolestaan ilmoittaa sanan tamppi yhdeksi merkitykseksi "vanhanaikainen vanutuslaitos (vasaravanutin)".

On nähdäkseni siis aivan selvää, että siellä Halistenkoskessa aikoinaan käytössä ollut valkkimylly liittyy entisajan kansanomaiseen kankaanvalmistukseen. Aurajoen virtaava vesi on antanut käyttövoimaa vesimyllylle, joka on liikuttanut saranvanutuslaitetta, jossa on  ollut ylös-alas liikkuvat tukit. (Viimeksi mainittu tekninen yksityiskohta Vuorelan kirjasta.) Vanuttamisen tarkoitus,  kertoo Ilmar Talve kirjassaan Suomen kansankulttuuri (1990), oli se, että villakankaasta tulisi tiheämpää ja paksumpaa. Vanuttamiseen käytettiin erilaisia menetelmiä, joista vanhimmat olivat kankaan polkeminen lämpimässä vedessä jaloilla tynnyrissä ja istuvassa asennossa polkeminen puukaukalossa. Talve jatkaa: "1500-luvulla, ensin Turussa 1530, tuli käyttöön sarkatamppi, joka toimi vesivoimalla. Se oli koko maassa tunnettu tälle vuosisadalle saakka, vähiten kuitenkin Karjalassa." - Olen joskus kiinnittänyt arkistossa huomiota vanhaan käsityöläistermiin överskärare. Ilmeisesti se on liittynyt villakankaan vanuttamisen viimeistelyyn ja lienee tarkoittanut jonkinlaista nukanleikkaajaa, villakankaan "kerijää".

Otaksun, että valkkari on tavanomaisella -ri-johtimella muodostettu tekijänimi, valkkimyllyn hoitaja  (analogisesti esim. mylly > mylläri).                     

Kommentit (0)
05.06.201813:10
937
20

Kirjasto: "Kielitoimiston sanakirja ei tuntenut sanalle valkki muuta merkitystä..."

Kirjaston usein siteeraama Nykysuomen sanakirja tuntee myös myllyyn liittyvän merkityksen.
 

Kommentit (0)
05.06.201823:19
14284
18

Hyviä tarkennuksia olette immeiset löytäneet. 

Lisäys: Svenska Akademiens ordlista över svenska språket, 1998 tarjoaa seuraavaa:

verbi valka: knåda el. stampa kläde o.dyl.

valkmaskin - ei selitetty sanakirjassa, mutta alla olevan linkin takana löytyy tampinkin salaisuus, kuviakin.

Bonniers Svenska ordbok1983:

valka - merkityksessä tehdä kudoksesta tai nahasta tiivis ja luja.

Valkkitouhut eivät ole kaikki historiaa. Ruotsissa on pieni villankäsittelylaitos nimeltä Ullkraft, joka mm. kutoo ja ompelee villatuotteita. Kaikki tehdään 100% villasta. Materiaali tulee ulkomailta, se pestään Englannissa ja kehrätään Saksassa. Ruotsalaista materiaalia käytettäisiin, mutta sitä ei ole olemassa. Ullkraftin välineisiin kuuluu koneita, joista käytetään termiä valkmaskin ja plädvalk. 

 

Kommentit (0)

Vastauksesi