Mikä on kriitikoiden merkitys ja vastuu?

Mikä on kriitikoiden merkitys ja vastuu?

Miksi lehdet julkaisevat kriitikoiden artikkeleita?
Miksi kenenkään pitäisi välittää tai olla kiinnostunut siitä, mitä mieltä joku yksittäinen ihminen on jostakin levystä, elokuvasta, kirjasta, konsertista tai näytelmästä?
Miksi jonkun yksittäisen ihmisen mielipide on enemmän julkaisemisen arvoinen, kuin kaikkien maailman muiden ihmisten mielipiteet?
Onko kriitikolla oikeus julkisesti mollata mitä tahansa teosta miten paljon tahansa perustuen pelkästään omaan mielipiteeseen ja näin ehkä viedä isokin siivu teoksen tekijän leivästä?
Onko kriitikolla sanomisistaan mitään oikeudellista vastuuta?

Vastaus

Kritiikkejä julkaistaan koska ne kiinnostavat ihmisiä. Kritiikki on tiedonvälitystä. Jos informaatiomme uusista kirjoista, levyistä, näytelmistä jne. perustuisi vain kustantajan tai levittäjän markkinointiin, olisi luultavasti jokainen tuotos loistava, erinomainen tai vähintäänkin kiinnostava. Mistä silloin saisimme puolueettomampaa tietoa? Pätevä kriitikko on yleensä perehtynyt omaan taiteenalaansa ja pystyy arvioimaan ja avaamaan sen sisältöä. Esimerkiksi monen kiinnostavan, mutta vähemmän tunnetun kirjan ilmestyminen voisi mennä täysin ohi yleisöltä elleivät sanomalehdet ja muu media nostaisi niitä esiin. Toisinaan saman kulttuurituotoksen arvostelee useampi taho, joten kritiikkien vertailukin on joskus mahdollista, erityisesti verkossa.

Varmaan kaikkien ihmisten mielipiteillä on oma arvonsa, mutta ei liene mahdollista julkaista maailman muiden ihmisten näkemyksiä järkevällä tavalla yleisön luettavaksi. Vastaajan mielestä kriitikot harvemmin mollaavat arvostelun kohteita totaalisesti. Yleensä he pyrkivät perustelemaan näkemyksensä, antamaan rakentavaa palautetta ja osoittamaan asioita, jotka eivät teoksessa toimi. Silloin tekijällekin voi olla hyötyä oman työnsä kritiikkiin perehtymisestä. Moni taiteilija todennäköisesti pettyisi, jos oma teos sivuutettaisiin tyystin ilman esimerkiksi lehteen painettua arvostelua. Osa heistä taas väittää jättävänsä kriitikit lukematta.

Ison median, vaikkapa maan valtalehden kriitikon lausumalla on merkitystä. Toisaalta kriitikin lukijan pitäisikin ymmärtää, että kritiikki on aina tietyllä tapaa subjektiivista, ei jumalan sanaa. Varmaankin huono kritiikki voi vaikuttaa myyntiin. Joskus taas sillä ei ole merkitystä. Uuno Turhapuro -elokuvat keräsivät katsojia huonoista kritiikeistä huolimatta. Vastaaja ei muista, että ketään kriitikkoa olisi saatettu oikeudelliseen vastuuseen taideteoksen arvostelusta. Silloin kritiikin pitäisi sisältää jotakin todella asiatonta. Silloin tällöin palautteesta suivaantunut taiteilija on kyllä voinut kirjoittaa oman vastineensa kohtuuttoman ankaraksi tai virheelliseksi katsomaansa kritiikkiin.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi