Mikä on Helsingin vanhin hauta?

Mikä on Helsingin vanhin hauta?

Vastaus

Oletan, että kysyjä kaipaa haudaksi tunnistettavaa hautaa. Ainakin vanhimpia varmasti haudaksi tiettyjä paikkoja on pronssikautinen hauta Lehtisaaressa. Haudan arvellaan olevan noin 3000 vuotta vanha. 

Jos etsitään hautaa, jossa on muistomerkki ja josta tiedetään, kuka siihen on haudattu tullaan historiassa paljon lähemmäksi. Helsinki perustettiin alunperin Vantaan joen suulle 1550-luvulla. Sinne rakennettiin myös kirkko, joka oli käytössä 1670-luvulle asti.  Ajan tavan mukaan seurakuntalaisia haudattiin kirkon lattian alle. Silloisesta kirkosta on jäljellä vain osittain paljastettu kivijalka. Sen sisältä on löydetty ainakin 30 vainajan jäänteet. Heistä ainoa nimeltä tunnettu on Hans van Sanden, jonka hautakivi löydettiin 1866. Nykyisin hänen haudallaan on 1890-luvulla tehty kopio alkuperäisestä hautakivestä. 

Kun Helsinki siirtyi 1600-luvulla nykyiselle paikalleen Vironniemelle, tänne rakennettiin myös kirkko ja hautausmaa. Tuo Ulrikan hautausmaaksi kutsuttu hautausmaa  sijoittui  nykyisen Senaatintorin paikkeille. Hautausmaa hävitettiin lopullisesti 1812 rakentamisen tietlä. Silloin alueen muurihaudat purettiin ja koko hautausmaa tasoitettiin. Haudat ovat kadonneet katukiveyksen alle. Haudattujen nimiä on mahdollista selvittää kirkonkirjojen avulla. Esimerkiksi Suomen Akatemian toteuttaman Viapori-projektin tuottaman Viikon vainaja-blogin tekstin päivitys Vem begravdes under Senatstorget år 1750? kertoo vuoden aikana haudatuista. Tiettävästi vain yksi hauta siirrettiin Ulrikan hautausmaalta uudemmalle hautausmaalle. 1805 kuollut Johan Sederholm oli aikoinaan haudattu Ulrikan hautausmaalle muurihautaan. Kun hautausmaa hävitettiin, Sederholmin suku rakennutti hänelle hautakappelin ja siirsi arkun sinne. Kappeliin haudattiin sittemmin muitakin Sederholmin suvun jäseniä ja seisoo tänäkin päivänä nykyisen Vanhankirkon puistossa. 

Ulrikan hautausmaata korvaamaan perustettiin uusi hautausmaa Kamppiin alueelle, jota oli jo aiemmin käytetty hautausmaana. Nykyisen Vanhan kirkon puiston alueelle tiedetään haudatun jo 1600-luvun lopun nälkävuosien aikana nälkään ja kulkutauteihin kuolleita tuntemattomia. Alueelle haudattiin myös 1710-luvulla ruttoon kuolleita helsinkiläisiä. Tästä ajasta on muistona vielä alueen epävirallinen nimi Ruttopuisto. Vanhimmat säilyneet haudat alueella ovat kuitenkin vasta 1700-luvun lopulta. Vanhin alueella säilynyt muistokivi on vuonna 1790 syntyneen ja samana vuonna kuolleen lapsen Anders Johan Sjömanin muistokivi. 

Helsingin nykyisen keskustan alueella on kuitenkin hauta, joka on Vanhankirkon puiston hautoja vanhempi.  Vapaamuurarin haudaksi kutsuttuun hautaan  Helsingin Kaisaniemessä on  haudattu majuri Fredrik Granatenhjelm, joka kuoli vuonna 1784. Hautaamiseen virallisten hautausmaiden ulkopuolelle oli silloin saatu erillislupa. Vähän uudempi on Suomenlinnan komentajan  Augustin Ehrensvärdin näyttävä hauta. Myös se  on hautausmaiden ulkopuolella, keskeisellä paikalla Suomenlinnan linnakkeen sisällä. Hän  kuoli vuonna 1782, mutta hänen hautansa valmistui vasta 1792. 

Kirjallisuutta;

Impola, Sirkka : Vanhan kirkon varjossa . Ulrikan korkkomaalta Vantaan kirkkopuistoon. Helsinki, 1987
Viro, Voitto : Vanha hautausmaa. 2. korj. painos. Otava, 1993

 

Kommentit (0)

Vastauksesi