Mikä oli passin merkitys autonomian aikana esim v. 1917 kotimaassa (Suomessa)...

Mikä oli passin merkitys autonomian aikana esim v. 1917 kotimaassa (Suomessa)...

Vastaus

Niilo Mannio on kirjoittanut v. 1915 ilmestyneeseen "Tietosanakirjan" 7. osaan artikkelin 'Passi' (palstat 293-294). Se ei osoita passille mitään Suomen suuriruhtinaanmaan sisäistä käyttöä. Tuolloin voimassa olevat asetukset oli päivätty 27.6.1888 ja 30.7.1903.

Esteetön ulkomaille matkustava saattoi saada matkaa varten passin kuvernööriltä (maaherralta) tai eräiltä tämän alaisilta viranomaisilta korkeintaan viideksi vuodeksi, Venäjälle matkustamista varten kuitenkin vain yhdeksi vuodeksi. Pietarissa oleva Suomen passitoimisto saattoi kuitenkin tarpeen vaatiessa pidentää viime mainitun passin voimassaoloaikaa. Joissakin erikoistapauksissa saatettiin Venäjän-matkaa varten myöntää passin asemesta väliaikainen korkeintaan kolme kuukautta voimassa oleva matkatodistus.

Elokuussa 1914 puhjennut maailmansota tietysti tiukensi käytäntöä. Esimerkiksi Keisarillisen Suomen Senaatin päätös 14.3.1916 rajoitti passin myöntämisoikeuden sotatilan aikana vain kuvernööreille ja edellytti, että passi annettiin pääsääntöisesti vain yhtä matkaa varten ja vain ehdottoman luotettaville henkilöille. Vaikea on sanoa, millaiseksi käytäntö muuttui vuoden 1917 lopulla kun maa oli julistautunut itsenäiseksi valtakunnaksi. Ainakaan loppuvuoden 1917 Asetuskokoelma ei sisällä mitään uusia määräyksiä passiasioista.

Kommentit (0)

Vastauksesi