Mikä laulu alkaa sanoilla "Anna-Maija kuinka kaipaankaan, kun mä jouduin tänne armeijaan!

Mikä laulu alkaa sanoilla "Anna-Maija kuinka kaipaankaan, kun mä jouduin tänne armeijaan!

Vuonna 1962 ollessani ensimmäistä aamua alokkaana kajahti käytävän ämyristä laulu "Anna-Maija kuinka kaipaankaan, kun mä jouduin tänne armeijaan. Tahtoisin luonasi olla, Anna-Maija rakkahin" jne. Herätys oli kaamea! Ja siitä lähtien se toistui joka aamu. Olen yrittänyt metsästää laulua YouTubesta ja Spotifystä ja erilaisista laulujen sanoituslistoista, mutta turhaan. Jostain sain vinkkiä, että se voisi olla Kai Lindin tekemä, mutta en ole saanut sitä todennetuksi. Itse laulu kuvasi hyvin armeijaan joutuneen nuoren miehen ahdistusta. Kappale oli svengaava ja rytmilliseltä olemukseltaan iloinen. Sen vuoksi olisi hauska palauttaa se jälleen mieleen nostalgisena nuoruusmuistona.

6 vastausta

Kai Lind kyseessä on. Vuonna 1961 hän levytti laulun Anna-Maija rakkahin (trad.). Sanoituksen laati Sauvo Puhtila nimimerkillä Veikko Vallas. Kappale alkaa kapiaisen karjunnalla ja marssiaskelten tahdissa. Jotain reipasta marssilaulun poljentoa siinä onkin. Spotifysta ja YouTubelta sitä ei löydä. Helmet-kirjastojen kokoelmissa on Kai Lindin tuotannosta koottu cd-levy "20 suosikkia: keinu kanssani" ja siltä esityksen voi kuunnella.

Lisäksi se sisältyy myös Valittujen Palojen julkaisemalle kokoelmalle "Muistojen 60-luku. 1961:Rakkautta, rokkia ja muuta hauskaa."

Kommentit (0)
26.03.201820:10
15127
48

Siitä on Kukonpoikien laulama versio "Kolme kirjettä" vuodelta 1960 ja Esa Saarion laulama versio "Tahdon päästä Mimmin luo" vuodelta 1961. Ensimmäinen on kuunneltavissa youtubesta, toinen löytynee spotifystä..

Skandinaavisten muunnosten arvellaan alkaneen Tanskasta, missä vanha, Amerikan sisällissodan aikainen laulu Mary don´t you weep tuotettiin Four Jacks-yhtyeen voimin koomiseksi sotilaslauluksi O Marie Jeg Vil Hjem Till Dig joskus 1960-luvun alussa. Vastaavanlaisia versioita on sekä Ruotsista että Norjasta - ja sitten nuo kolme suomalaista, joista Kukonpoikien laulu kertoo selvän tarinan sotilaan saamista kirjeistä, joista viimeinen onkin sitten "Rakas John-kirje". Solisti kuulostaa Georg Dolivolta, en ole varma.

Amerikkalaisia versioita on runsaasti, mm. Aretha Franklinin (1972), tuoreimpia taitaa olla Bruce Springsteenin (2005). Stonewall Jacksonin (1959) laulamassa country-tyyppisessä laulussa kerrotaan jo kirjeestä, tosin sellaisesta, jonka sisällissotaan lähtenyt Jim kirjoitti Marylle, joka jäi lopulta suremaan Atlantan palossa kuollutta miestä.

Hengellisissä sovituksissa kerrotaan raamatullisista aiheista kuten Lasaruksesta ja faaraon armeijan häviöstä. Joistakin on ainakin minun vaikea tavoittaa edes tuttua melodiaa.Se löytyy kuitenkin esimerkiksi The Virginia Female Jubilee Singersin levytyksestä vuodelta 1921.

Samaa sävelmää on käytetty myös If you miss me on the back of the bus -laulussa (Freedom Singers) - ja varmaan monissa muissakin. Vahva ja helppo sävelmä aikansa protestilauluihin. Melodia ja sanoitukset ovat antaneet vinkkejä laulunikkareille moniin muihin tuotoksiin.

Kuten useista muistakin vanhoista kappaleista, tästäkään on mahdoton löytää alkuperäistä tekijää. Juuret saattavat olla missä tahansa Vanhalla mantereella.Tai sitten eivät.

Kommentit (0)
26.03.201821:54
9564
34

"Kun tulitan tai hyökkään tai maata suutelen  /

aina silloin muistan sinun suusi punaisen."

Tällaiset säkeet tulivat heti ieleen. Tuttu kappale, aikoinaan soitettiin paljon.

Kommentit (1)
Kaija, minäkin muistan nuo sanat - mutta en sitä, mihin lauluun ja kenen esitykseen ne k... Kaija, minäkin muistan nuo sanat - mutta en sitä, mihin lauluun ja kenen esitykseen ne kuuluvat...:-)
28.3.2018 02:01 Lahja Kotka 15127
27.03.201820:36
1485
33

Kappale löytyy kyllä youtubesta, kun näppäilee hakusanoiksi brita koivunen & suuret sotaurhoraukat. 

 

Kommentit (0)
28.03.201801:54
15127
18

Suuret sotaurhoraukat, ruotsiksi Stackars stora starka karlar, on tullut Skandinaviaan ilmeisesti norjalaisen sotilasaiheisen komediaelokuvan kautta, siinä yhteydessä laululle on Wikissä esitetty norjalaista säveltäjää.

...Britan esityksen taustalla joku tosin kiekaisee "Anna-Maija, kuinka...." - Kuten on myös Monn Keys-yhtyeen ruotsinkielisessä versiossa kuuluu "Åh Maria jag vill..."

Juurena on kuitenkin vanha kunnon "John Brown´s Body", jälleen kerran Amerikan sisällissodan aikainen laulu, jonka alkuperästä ja sen aikaisesta tekijästä on vaihtelevia tietoja. Sävelmää on käytetty sittemmin Yhdysvalloissa ja muuallakin maailmassa jos jonkinlaiseen tarkoitukseen, sekä sotilaalliseen että ei-sotilaalliseen.

Eräs näistä tunnetuimmista käytöistä on toisen maailmansodan aikainen amerikkalaisten laskuvarjosotilaitten laulu Blood on the Risers, joka tuli siinä muodossaan tutuksi monelle tv-sarjasta Band of Brothers.

Yhdysvalloissa "John Brown" on jalostettu julkisesti juhlallisissa tilaisuuksissa esitettäväksi versioksi A Battle Hymn of the Republic, joka tunnetaan jossain päin maailmaa myös nimellä Mine Eyes Have Seen the Glory.

 

Kommentit (1)
Ai niin, myös useiden muiden maiden laskuvarjojoukot laulavat omaa versiotaan "Blood on ... Ai niin, myös useiden muiden maiden laskuvarjojoukot laulavat omaa versiotaan "Blood on the Risers". Espanjankielinen käännös on vallannut latinalaisen Amerikan, yms.
28.3.2018 08:45 Lahja Kotka 15127
27.03.201820:38
1485
16

Täytyy heti korjata: brita koivunen & four cats suuret sotaurhoraukat.

Kommentit (0)

Vastauksesi