Mikä on kuunsappi? Kuun ympärillä joskus näkyvä valokehäkö?

Mikä on kuunsappi? Kuun ympärillä joskus näkyvä valokehäkö?

Mikä on kuunsappi? Kuun ympärillä joskus näkyvä valokehäkö? Muistelen mummoni sanoneen että sapenkarvaisen kuun jälkeen sää muuttuu jotenkin mutta en muista tuleeko pyry pakkanen vai jotain muuta.

Vastaus

Kuunsappi ja vastaavasti päivänsappi ovat hieman vanhahtavia nimityksiä kuun ja auringon ympärillä näkyvistä kehistä tai renkaista. Sappi viittaa renkaassa esiintyvään kellertävään väriin. Ilmiön virallinen nimi on halo. Sana on kreikkaa ja tarkoittaa kehää tai rengasta. http://www.kolumbus.fi/webweaver/halo.html Usein sen kuulee äännettävän myös englantilaisittain: halo.

Halot ovat ilmakehän valoilmiöitä, joita syntyy kun kuusta tai auringosta tuleva valo taittuu ilmassa leijuvista jääkiteistä, jotka toimivat prisman tavoin. Halot saattavat olla hyvinkin erimuotoisia. Ne voivat olla vaikkapa renkaita, pilareita tai kaaria. Ursan Halojaoston sivuilla kerrotaan, että luonnossa on valokuvin dokumentoitu viitisenkymmentä erilaista halomuotoa. Tavallisimpia haloja ovat kuitenkin auringon tai kuun ympärillä loistavat renkaat tai kehät, jotka muodostuvat kun valo taittuu samanmuotoisista, yleensä kuusikulmaisista jääkiteistä. Jos kaikki kiteet ja pisarat olisivat samankokoisia, kehä olisi kuin pyöreä sateenkaari. Pilvissä olevien pisaroiden ja jääkiteiden koot kuitenkin vaihtelevat, jolloin muodostuu erikokoisia valokehiä, joiden värit menevät osittain päällekkäin. Näin kuun ympärille syntyy vaalea kehä, jonka ulkoreuna on rusehtavan punertava. Joskus on kuitenkin mahdollista nähdä erillisiä värejä. Esim. v. 1986 marraskuussa nähtiin Tukholmassa kuu, jolla oli peräti viisi värirengasta: sisäreunasta lukien kellanpunainen, vihreä, kellanpunainen, sininen ja taas kellanpunainen.

Halot ovat hyvin tavallinen ilmiö, paljon tavallisempi kuin kaikkien tuntema sateenkaari. Haloja näkyy läpi vuoden, jopa noin 200 päivänä vuodessa, mutta koska ne yleensä esiintyvät lähellä kirkasta aurinkoa, niitä ei tule hevin huomanneeksi. Harvinaisemmat kuun halot huomataan paremmin, koska valon kirkkaus ei haittaa katselua.

Tyypillisimmin haloja esiintyy harsopilvien eli Cirrostratus-pilvien yhteydessä. Harsopilvet liittyvät lähestyvään lämpimään rintamaan, joka tuo tullessaan kesällä sadetta ja talvella lumipyryä. http://www.fmi.fi/saa/havainto_17.html#3
Tähän liittyy myös kysyjän mummon sääennustus: kuunsappi tietää lumimyräkkää. Koin tämän muuten itse alkuviikosta, kun kotimatkalla ihailin komeata kuunkehää ja tunnin päästä vilkaisin ikkunasta ulos ja eikös siellä satanut lunta. Alun perin 150 vuotta sitten ilmestynyt kirjanen ”Ilman ennustaja” sanoo asian näin: ”Suuri, vaalea kehä sumuilmalla kuun ympärillä merkitsee vesi- tai lumisadetta saman vuorokauden kuluessa. Mutta jos ilma sillä ajalla vähitellen selkenee, tulee kaunis ilma. Jos kehä on kaksinkertainen tai se äkkiä katkee ja tuuli käy korkealla, on huonoa säätä odotettavissa.”

Sama ennuste tunnetaan muuallakin maailmassa. Esim. Keith’s Moon Pagella mainitaan, että kehälle jäävien tähtien lukumäärä kertoisi, kuinka monen päivän päästä rajuilma olisi odotettavissa. Mene tiedä, ehkä kannattaa kokeilla. http://home.hiwaay.net/~krcool/Astro/moon/moonring/index.htm

Ursan Halojaoston sivut ovat erittäin pätevä tietolähde, kun haluaa tutustua haloilmiöön perusteellisemmin. Jos haluaa eksaktia tietoa asiantuntijoiden kirjoittamana, suosittelen lämpimästi. http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/halot/halot/index.html

Samoin kannattaa tutustua Ilmatieteen laitoksen sivuihin. Sieltä löytyy asiantuntijoiden vastauksia kysymyksiin sääilmiöistä. http://www.fmi.fi/kysymyksia/index_8.html#17

Lähteitä:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004

Nykysuomen sanakirja, WSOY, 1989

http://runeberg.org/pieni/2/0473.html

Grimvall, Göran: Miksi taivas on sininen? : Sateenkaaret, kaiku, tähdenlennot, vihreät välähdykset ja muut ilmiöt. WSOY, 1995

Ilman ennustaja : tietoja sään eli ilman muutteista. Facto-kustannus, 2005

Vartiainen, Juha: Kuvia taivaalta : Ilmakehän ilmiöt ja avaruus. Multikustannus, 2007

Kommentit (0)

Vastauksesi