Mikä kunta menetti eniten siviilejä ja sotilaita yhteensä viime sotien aikana...

Mikä kunta menetti eniten siviilejä ja sotilaita yhteensä viime sotien aikana...

Mikä kunta menetti eniten siviilejä ja sotilaita yhteensä viime sotien aikana prosentuaalisesti? Ja mitkä olivat valtakunnan kokonaisprosenttiluvut?

Vastaus

Suomen sota-arkiston mukaan talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa menehtyi yhteensä 93 500 suomalaista. Kaatuneiden prosentuaalinen osuus koko väestöstä oli 2,5.

Pahiten kärsinein paikkakunta oli Pirkanmaan maakunnassa sijainnut Längelmäki, jossa prosentuaalisesti miespuolisesta väestöstä kaatui noin 9,8 prosenttia eli lähes joka kymmenes paikkakunnan miehistä. Toiseksi pahiten kärsi Taipalsaari, 9,3 prosenttia. Kylmäkoskella, Somerniemellä, Kesälahdella, Virtasalmella ja Humppilassa prosentti oli 8,5 tietämillä.

Vertailun vuoksi, helsinkiläismiehiä kuoli noin 5 800 eli 5,5 prosenttia miespuolisista helsinkiläisistä.

Jos miestappioita tarkastellaan läänien kautta, kaatui eniten miehiä suhteessa väkilukuun Lapin läänissä. Toiseksi suurimmat tappiot koki Mikkelin lääni ja kolmanneksi Kuopion lääni.

Siviiliväestön kärsimistä tappioista ei tarkkoja lukuja löytynyt, arviot liikkuvat jossain 2 000 paikkeilla. Siviiliväestöä kuoli etenkin pommituksissa.

Sodissa kaatuneiden lukumäärää ei voida koskaan määrittää yksittäisen taistelijan tarkkuudella, koska tietoja puuttuu ja laskentaperusteetkin eroavat. Sotien päätyttyä on yleensä ilmoitettu sen hetkiseen tietoon perustuva luku, joka vuosien varrella on tarkentunut, useimmiten aiempaa suuremmaksi.

Miksi sitten toisissa kunnissa luvut olivat suurempia kuin toisissa?

Yksi selitys löytyy liikekannallepanon strategiasta.

Armeijan yksiköitä perustettiin sotien aikana paikkakunnittain. Näin kunkin joukon perustaminen silloiset kulkuyhteydet huomioon ottaen oli nopeaa ja sotilaat keskenään tuttuja, joten joukon kiinteys oli hyvä.

Ankariin taisteluihin joutuneet yksiköt saattoivat kuitenkin kärsiä suuria tappioita ja tällöin menetykset kohdistuivat samalle paikkakunnalle. Pääsääntöisesti ne olivat paikkoja, joissa perustettiin jalkaväkiyksiköitä.

Tunnetuimpia tapauksia tappioiden kohdistumisesta yhtenä päivänä samaan pitäjään on Nurmon pitäjän miehistä muodostetun Kevyt Osasto 8:n Eskadroonan hyökkäys Keski-Kannaksella Äyräpään kirkonmäelle maaliskuun 5. päivän aamuna. Rynnäkköön lähti 120 miestä, tappiot kaatuneina ja kadonneina olivat 42 miestä.

Uudempi tutkimus on löytänyt tiettyjen kuntien suurempiin lukuihin myös poliittisen syyn.

Vuonna 2005 Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jukka Kemppinen esitti näkemyksen, jonka mukaan 1930-luvulla vasemmistolaisittain äänestäneistä kunnista olisi kuollut suhteessa selvästi enemmän miehiä kuin oikeistolaisesti äänestäneistä.

Myös Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian professori Martti Turtola totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, etteivät kaatuneet jakautuneet tasaisesti. Niissä pitäjissä, joista tuli jalkaväkeä olivat miestappiot suhteessa suurempia. Turtolan näkemyksen mukaan vasemmistolaisilla teollisuuspaikkakunnilla väki oli huonommin koulutettua ja pääosin sotamiehiä, jotka palvelivat taisteluhaudoissa etulinjassa.

Tutkija Marko Tikan mukaan kutsunnoissa tiedettiin suojeluskuntajärjestelmän sisällä olevan tiedustelujärjestelmän kautta varsin hyvin miesten poliittisen taustat. Nämä väitökset eivät herättäneet kuitenkaan kaikissa vastakaikua.

Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2005 pahiten tappioita kärsineen kunnan, Längelmäen, veteraanit kertoivat, etteivät kokeneet rintamalla minkäänlaista erottelua poliittisen taustan perusteella. Politiikasta ei edes puhuttu: "Taistelimme rinta rinnan isänmaan puolesta."

Lähteet:
Jatkosodan pikkujättiläinen, WSOY 2005
Talvisodan pikkujättiläinen, WSOY 1999
Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja, Helsingin kaupunki 2004
Tilastokeskus
Helsingin Sanomat

Kommentit (0)

Vastauksesi