Mikä kielioppisääntö pätee tässä?

Mikä kielioppisääntö pätee tässä?

Espoossa sijaitsee keskuspuisto, josta puhutaan sekä nimillä Espoon keskuspuisto (esim. Espoon keskuspuisto on metsistä, niityistä, kallioista ja soista koostuva luonnontilainen alue Espoon keskellä) että pelkkänä Keskuspuistona, mutta isolla alkukirjaimella (esim. Ympäristön rakennuspaine on kuitenkin pienentänyt Keskuspuiston pinta-alaa). Onko tähän olemassa mitään yleispätevää kielioppisääntöä miksi k-kirjain muuttuu isoksi, kun Espoo tippuu nimestä pois, vai onkohan kysymys vain omasta nimeämiskäytännöstä? Kiitos.

4 vastausta
07.02.202017:41
4589
20

Kielitoimiston ohjepankki ohjeistaa: "Moniosaisissa nimissä kirjoitetaan isolla vain ensimmäinen sana, elleivät muut osat ole nimiä: Atlantin valtameri, Pikku Huopalahti."

Itse tulkitsisin tuon niin, että jos Keskuspuisto yksinään on isolla kirjoitettava paikannimi, niin on se sitä myös yhdessä Espoon kanssa.

Kommentit (0)
08.02.202010:05
24177
17

Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) antaa seuraavan ohjeen (s. 44 - 45):

Paikannimet - - kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:

[esimerkkinä mm.] Keskuspuisto

Sitten ohje jatkuu:

Useaksi sanaksi kirjoitettavasta nimestä kirjoitetaan isolla alkukirjaimella vain ensimmäinen sana, elleivät muut sanat ole nimiä:

[esimerkkinä mm.] Pohjoinen jäämeri 

Kuitenkin Jäämeri paikannimenä yksin kirjoitettuna aloitetaan luonnollisesti isolla alkukirjaimella (ks. esim. Itkonen - Maamies: Uusi kieliopas, 2011, s. 175.)

Edellä sanotun perusteella tulkitsen itse seuraavasti: Kielitoimiston (ja Kielitoimiston ohjepankin)  edellä viitattua ohjetta voidaan soveltaa yksiselitteisesti vain niissä tapauksissa, jolloin jälkimmäinenkin sana on selväpiirteinen erisnimi (propri). Mutta koska sellaiset sanat kuin esimerkiksi keskuspuisto, jäämeri, kauppatori jne. voidaan tulkita myös yleisnimiksi (appellatiiveiksi), pitäisin suositeltavampana ja luontevampana kirjoitusasua Espoon keskuspuisto.

Helsingin Sanomissa, jonka tekstit tarkastaa lehden oma kielenhuoltaja, näkyy käytettävän sekä ilmaisua Helsingin kauppatori että Helsingin Kauppatori.  Koska käytännössä siis esiintyy horjuvuutta, ei mitään yksiselitteistä sääntöä puheena olevan kaltaisiin paikannimi-ilmauksiin liene olemassa. Kyse on nähdäkseni siitä, kuinka appellatiiviseksi kahdeksi sanaksi kirjoitettavan nimen jälkimmäinen sana tulkitaan.

Kommentit (0)
08.02.202017:41
24177
14

Kirjoitan vielä seuraavan täydennykseksi.

Kielikello-lehden numerossa 3/2003 todetaan, että "[t]ämän Kielikellon artikkeleista käy toistuvasti ilmi, miten ”veteen piirretty viiva” on rajankäynti erisnimen ja yleisnimen, ison ja pienen alkukirjaimen välillä".

Samassa numerossa todetaan myös, että rakennustenkin nimet ovat paikannimiä.  Otan esimerkiksi sanan "tuomiokirkko" alkukirjainongelman:

Entä miten kirjoitetaan tuomiokirkko? Se rinnastetaan usein muihin julkisiin rakennuksiin, kuten kaupungintaloon, kaupunginteatteriin tai eduskuntataloon. Nimitykset kertovat talon käyttötarkoituksen. Tuomiokirkko on tosin jo enemmän yksilöivä ja lähempänä erisnimeä kuin muut mainitut (ja pelkkä kirkko!); se on piispan johtaman hiippakunnan pääkirkko. Erisnimeksi sen voi käsittää ainakin silloin, kun sitä ajatellaan yhtenä julkisena rakennuksena: ”Oikealla Eduskuntatalo, edessä häämöttää Tuomiokirkko.” Tällöinkin se voidaan kirjoittaa pienellä kirjaimella, ja etenkin, jos se esiintyy paikannimen yhteydessä: Helsingin tuomiokirkko.

Nähdäkseni siteeratun tekstin kaksi viimeistä virkettä vahvistavat edellisessä vastauksessa esittämäni tulkinnan.

Kommentit (0)
08.02.202017:41
24177
11

Kirjoitan vielä seuraavan täydennykseksi.

Kielikello-lehden numerossa 3/2003 todetaan, että "[t]ämän Kielikellon artikkeleista käy toistuvasti ilmi, miten ”veteen piirretty viiva” on rajankäynti erisnimen ja yleisnimen, ison ja pienen alkukirjaimen välillä".

Samassa numerossa todetaan myös, että rakennustenkin nimet ovat paikannimiä.  Otan esimerkiksi sanan "tuomiokirkko" alkukirjainongelman:

Entä miten kirjoitetaan tuomiokirkko? Se rinnastetaan usein muihin julkisiin rakennuksiin, kuten kaupungintaloon, kaupunginteatteriin tai eduskuntataloon. Nimitykset kertovat talon käyttötarkoituksen. Tuomiokirkko on tosin jo enemmän yksilöivä ja lähempänä erisnimeä kuin muut mainitut (ja pelkkä kirkko!); se on piispan johtaman hiippakunnan pääkirkko. Erisnimeksi sen voi käsittää ainakin silloin, kun sitä ajatellaan yhtenä julkisena rakennuksena: ”Oikealla Eduskuntatalo, edessä häämöttää Tuomiokirkko.” Tällöinkin se voidaan kirjoittaa pienellä kirjaimella, ja etenkin, jos se esiintyy paikannimen yhteydessä: Helsingin tuomiokirkko.

Nähdäkseni siteeratun tekstin kaksi viimeistä virkettä vahvistavat edellisessä vastauksessa esittämäni tulkinnan.

Kommentit (0)

Vastauksesi