Mikä ihme näitä syksyisiä ampiaisia tänä vuonna vaivaa?Niitä on yhtäkkiä aivan...

Mikä ihme näitä syksyisiä ampiaisia tänä vuonna vaivaa?Niitä on yhtäkkiä aivan...

Mikä ihme näitä syksyisiä ampiaisia tänä vuonna vaivaa?Niitä on yhtäkkiä aivan mielettömästi ja ne käyttäytyvät täysin päättömästi.

Vastaus

Ampiaisten tavallisesta poikkeava käyttäytyminen johtuu siitä, että kesäisestä pesästä häädetään tarpeettomaksi käynyt väki pois. Nämä hyönteiset pörräävät sitten ympäriinsä etsien ravintoa ja suojaa.

Tämä ampiaisongelma on näköjään puhuttanut kaupunkilaisia tänä syksynä muutenkin. Eilisessä Helsingin sanomissa oli ampiaisten päättömän oloisesta käyttäytymisestä artikkeli. Artikkelissa kerrotaan, että pesästä karkoitetut ampiaiset ovat kuhnurikoiraita ja naarastyöläisiä. Näillä ei ole enää mitään tekemistä yhdyskunnan hyväksi.

Ampiaisyhdyskunta koostuu kuningattaresta, toukista, kuhnureista ja työläisistä. Työnjako on seuraava: Kuningatar munii pesän täyteen munia, joista kuoriutuu toukkia. Ensimmäisen kennon ensimmäisistä munista kuoriutuu naaraspuolisia työläisiä, joiden tehtävänä on rakentaa pesää päätoimisesti ja ruokkia myöhemmin kuoriutuvia toukkia. Nämä kuhnurit eli urospuoliset ampiaiset hedelmöittävät loppukesästä osan naaraista, jonka jälkeen niiden hommat ovat ohi ja ne lentävät pesästä. Hedelmöitetyt naaraat lentävät pesästä myös alkusyksystä ja talvehtivat puiden koloissa ja sammalten alla horroksessa. Yhdyskunnan perustaa keväällä yksi hedelmöittynyt naaras, kuningatar, joka aloittaa pesän rakentamisen, jota työläiset sitten laajentavat.

Tämä alussa mainittu ampiaisongelma esiintyy aina muutaman vuoden välein. Erityisesti pitkään jatkuneet lämpimät säät ovat pitäneet ampiaiskannan runsaana. Ensimmäisten pakkasten myötä voimmekin jättää jäähyväiset noille otuksille tältä kesältä.

Ampiaisten päättömän tuntuisella liikkumisella on kuitenkin syynsä. Lämpimät sisätilat vetävät niitä puoleensa. Tuttu ilmiö on kesäisessä kahvipöydässä viinerin kimppuun hyökkäävät makeannälkäiset siivekkäät. Täysikasvuisten ampiaisten ravintoa on siis sokeripitoiset nesteet, joita ovat luonnossa kukkien mesi, mesikaste ja käyneet hedelmät. Ampiasten toukat puolestaan ovat lihansyöjiä. Sen lisäksi, että ampiaiset pölyttävät kukkivia kasveja ne luetaan hyötyeläimiksi myös siksi, että ne käyttävät puutarhojen ja peltojen tuhohyönteisiä toukkien ravintona.Työläisampiaiset saattavat poiketa ruokapöydässäkin nakertamassa lihaa noille toukille. Toukat taas erittävät makeaa sylkeä vastapalvelukseksi aikuisille syöttäjilleen.

Ampiaisista pistävää sorttia ovat kuningatar, joka kuitenkin harvoin pistintään käyttää. Sen sijaan työläiset puolustavat pesäänsä ja ovat agressiivisempia. Kuhnurit eivät pistä. Yleensä ampiainen ei pistä, jos sitä ei häiritse. Huitominen on yleensä huono vaihtoehto.

Entäpä sitten, kun ampiainen pistää? Pistoalueelle voi sivellä hydrokortisonivoidetta. Kyypakkauksenkin voi ottaa, jos reaktio on voimakas. Kyypakkaus sisältää kortisonia. Ja myös antihistamiini (kuten zyrtek) lievittää oireita. Useimmat selviävät kivulla ja säryllä eikä pisto aiheuta suurempia oireita. Allergisille ihmisille pistos voi kuitenkin olla vaaraksi. Suun ja kaulan alueelle tullut pisto voi aiheuttaa hengitystä haittaavaa turvotusta. Silloin tulee hakeutua lääkäriin. Ensiavuksi voi kokeilla jääpalojen imeskelyä. Jos on epävarma voi aina soittaa terveysneuvontaan numeroon 10023. Kännykällä soittaessa eteen täytyy laittaa Helsingin suunta 09! Siellä vastataan jokaisena vuorokauden aikana.

Ja lopuksi konsteja ampiaisten karkoittamiselle sisätiloista. Ensimmäisenä toimena on laittaa piiloon nuo makeat asiat. Hillopurkit kiinni ja mehupullot. Ne houkuttelevat ampiaisia. Ilmeisesti rasvan käry ja sipulin tai etikan haju ovat ampiaisia loitolla pitäviä tuoksuja. Eräs vastaan tullut vinkki on valkosipulinkynsien tökkiminen sitruunaviipaleisiin. Ja niiden esille jättäminen. Jos ei muuta, niin ainakin keittiö tuoksuu kotoisalta ja vampyyritkin pysyvät kodin ulkopuolella.

Lähteet:
Helsingin sanomat 13.9.2006 s.A13
Pikkuötökät talossa ja puutarhassa, Gummerus 2006
Suomen luonto, Weilin+Göös 1998
http://www.voima.fi/content/view/full/1753?PHPSESSID=c5493a02562ef71540e...
http://www.transmeri.fi/torjunta/index.cfm?cd=21314&doc=530&language=Fin...

Kommentit (0)

Vastauksesi