Mihin viivästynyt kevät vaikuttaa? Ehtivätkö linnut pesiä ja saadaanko uudet perunat juhannuksena?

Mihin viivästynyt kevät vaikuttaa? Ehtivätkö linnut pesiä ja saadaanko uudet perunat juhannuksena?

Vastaus

Vielä tässä vaiheessa ei tarvitse olla huolissaan, vaikka maaliskuu ja huhtikuun alku ovatkin olleet harvinaisen kylmiä. Maaliskuu on ollut näin kylmä tai kylmempi keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Viimeksi vastaava on koettu seitsemän vuotta sitten. Erityisen kylmiä maaliskuita on viimeisen 50 vuoden aikana ollut 1960-luvulla ja vuonna 1981, joka oli muutenkin poikkeuksellisen kylmä vuosi. Moni Keski-Suomessa juhannusta viettänyt muistaa hyvin räntäsateisen keskikesän juhlan.

Termistä kevättä siis odotellaan edelleen. Terminen kevät tarkoittaa sitä, että lämpötila on koko ajan nollan yläpuolella.  Yleensä tämä vaihe alkaa maaliskuun lopussa maan eteläosassa. Viime vuonna terminen kevät alkoi etelässä jo 10. maaliskuuta. Tänä vuonna termisestä keväästä ei ole ollut vielä tietoakaan. Käykö niin, että lyömme aiemman ennätyksen vuodelta 1966, jolloin terminen kevät alkoi Helsingissä vasta 18. huhtikuuta?

Mistä kylmyys siiten johtuu?  Syynä on iltapäivälehtien lööppeihinkin päässyt napapyörre, joka vaikuttaa pohjoisnavalla tai sen läheisyydessä. Pyörteen pyörimisnopeus on hidastunut, mikä aiheuttaa sen, että sen laidan yli alkaa virrata kylmää ilmaa, joka leviää maapallon pohjoisille alueille.

Syynä napapyörteen hidastumiseen on ilmaston lämpeneminen. Maan pinnan lämmin ilma nousee pyörteeseen ja hidastaa sitä. Pyörteen pitäisi joka tapauksessa alkaa purkautua viimeistään huhtikuun puolessa välissä, kun aurinko alkaa lämmittää pohjoista pallonpuoliskoa.

Kylmä kevät vaikuttaa lintujen kevätmuuttoon. Tällä hetkellä voisi sanoa muuton olevan lähes täysin pysähtynyt. Lintujärjestö BirdLife Suomesta kerrottiin kaikkien lintulajien muuton olevan jo keskimääräisesti yli 3 viikkoa myöhässä tavanomaisesta kevätmuuttoaikataulusta.

Muuttolintujen todellista ryntäystä on ennakoitu jo kolmatta viikkoa, mutta odotus jatkuu niin kauan kuin yöpakkasetkin.

Tähän mennessä Suomeen on saapunut parikymmentä töyhtöhyyppää, kymmenkunta naurulokkia, joitain muita lokkeja, muutama västäräkki ja pari kurkea sekä yksittäisiä haukkoja, kotkia ja kyyhkyjä. Kiuruja on alkanut saapua päivittäin, mutta niidenkin määrät ovat vielä hyvin pieniä tavanomaiseen saapumiseen verrattuna, jolloin niitä on tähän mennessä saapunut tuhansittain.

Osa muuttolinnuista on jopa tehnyt täyskäännöksen Suomeen ehdittyään ja palannut odottamaan aikoja parempia. Osa taas löytää ravintoa paljastuvilta pälvipaikoilta.

Lintujen pesinnän mahdollinen viivästyminen ei ole kuitenkaan huolenaihe. Useat pikkulintulajit pesivät joka kesä 2-3 poikuetta ja myöhäinen kevät voi vaikuttaa pahimmillaan vain yhden pesimiskerran jäämiseen väliin.

Linnuista ei siis tarvitse kantaa murhetta eikä sen puoleen perunoistakaan. Ei ainakaan vielä tässä vaiheessa. Uusilla perunoilla herkuttelu juhannuksena on nimittäin realistinen tavoite, sillä asiantuntijoiden mukaan olemme toistaiseksi yhä keskimääräisessä kylvöaikataulussa.

Jos kylmä sää kuitenkin jatkuu samanlaisena vielä viikonkin, se alkaa jo vaikuttaa kylvösuunnitelmiin, joita täytyy muuttaa eli vaihtaa tietylle pellolle ajateltu kasvilajike toiseen. Silloin pitkän kasvukauden kasveja, kevätvehnää ja rapsia, viljellään vähemmän.

Kun kevät tulee näin pitkän kylmän kauden jälkeen, se tulee kertarytinällä. Muuttolintujen ryntäys on odotettavissa heti, kun ensimmäinen lämmin lounainen ilmavirtaus saavuttaa Suomen.

Kuuntele: 
Kommentit (0)

Vastauksesi