"Maa on niin kaunis" lauletaan joulun aikaan - Kauneimmat joululaulut vihkon...

"Maa on niin kaunis" lauletaan joulun aikaan - Kauneimmat joululaulut vihkon...

"Maa on niin kaunis" lauletaan joulun aikaan - Kauneimmat joululaulut vihkon viimeisenä, ja Eduskunnassakin - mutta myös ympäri vuoden hautajaisissa. Onko se alkuaan hautajais- vai jouluvirsi, miten se on tullut kahteen erilaiseen käyttöön? Muuallakin kuin Suomessa ehkä?

Vastaus

Lyhyesti voisi sanoa, että kysymyksessä on jouluvirsi, koska meikäläisissä virsikirjoissa (suomenkielisessä ja ruotsinkielisissä) se on jouluvirsien joukossa.

Virren yksiselitteisesti jouluinen sisältö on kuitenkin aika vähäinen - lähinnä kolmas säkeistö - minkä vuoksi sitä voi luontevasti laulaa myös muina aikoina. Tärkein syy sille, että sitä käytetään mitä moninaisimmissa yhteyksissä, on kuitenkin varmaan se, että sen sanat ja sävel osataan yleensä ulkoa.

"Maa on niin kaunis" on sijoitettu jouluvirsiin useimmissa virsikirjoissa.

TANSKASSA:

Den danske salmebog 1953

Den danske salmebog 2002

Lovsang 1982 (roomalaiskatolinen)

NORJASSA:

Norsk salmebok 1989

Lov Herren 2000 (roomalaiskatolinen)

ISLANNISSA:

Sálmebók 1972

VIROSSA:

Vaimulikud laulud 1997 (vapaakirkollinen)

Viron luterilaisen kirkon Kiriku laulu- ja palveraamat 1991 sijoittaa virren uuteenvuoteen ('Nimi Jeesus - Aastavahetus') eli käytännössä jouluaikaan

RUOTSI on kuitenkin poikkeus

Svensk psalmbok 1937: osiossa Ingångspsalm/aloitusvirsi

Svensk psalmbok 1986: Framtid och hopp (Pilgrimsvandringen)/ Tulevaisuus ja toivo (Pyhiinvaellus)

Ruotsin kirkkojen yhteisen virsikirjan virsien taustaa esittelevä John Ronnås luettelee tämän Ruotsissakin erittäin suositun virren monia käyttötarkoituksia (kirkolliset toimitukset, kotiseutujuhlat, vieläpä uskonnottomat hautauksetkin), mutta ei mainitse joulusta mitään.

'Maa on niin kaunis' -laulun tanskalainen alkuteksti julkaistiin ensimmäisen kerran Dansk Kirketidende -lehdessä 8.9.1850. Luultavasti sitä ei ole tarkoitettu nimenomaisesti joululauluksi. Tanskan kirkon virsikirjaan se pääsi vuonna 1897. Suomennoksen teki vuonna 1900 kirjailija Hilja Haahti Suomen lähetysseuran julkaisemaa laulukokoelmaa 'Hengellisiä lauluja ja virsiä' varten. Laulu oli tarjolla myös suomalaiseen virsikirjaan kun vuonna 1923 julkaistiin ehdotus lisäykseksi vuoden 1886 virsikirjaan. Kirkon viralliseen suomenkieliseen virsikirjaan 'Maa on niin kaunis' kuitenkin pääsi vasta vuonna 1986, ruotsinkieliseen kuitenkin jo vuonna 1943 (jouluvirsien joukossa).

http://evl.fi/Virsikirja.nsf/0f24d4d74bd6338bc2256ff9003366cb/fab8411b0b...

http://evl.fi/Psalmbok.nsf/0f24d4d74bd6338bc2256ff9003366cb/aaef9f80e73b...

Väinölä, Tauno
Virsikirjamme virret. - Kirjapaja, 2008

Pajamo, Reijo
Joululaulujen kertomaa. - Repale, 2011

Ronnås, John
Våra gemensamma psalmer. - Verbum, 1990

Kommentit (0)

Vastauksesi