Löytyykö teosta jossa olisi kuvat Suomessa käytetyistä kuparileimoista ?

Löytyykö teosta jossa olisi kuvat Suomessa käytetyistä kuparileimoista ?

Vastaus

Kupari oli kallis raaka-aine ja Suomessa kupariesineitä käyttivät lähinnä aateliset ja varakkaampi väki aina 1800-luvun lopulle saakka.
Köyhempi väestö saattoi omistaa kuparikattilan tai viinapannun. Itäsuomessa myös kahvipannun, mutta varsinaisesti kupariastiat yleistyivät vasta 1800- ja 1900-luvun taitteessa, silloinkin pääasiassa kaupungeissa.
Kupariastioita valmistivat kupari- ja peltisepät. Kupariesineitä alettiin signeerata vasta 1800-luvun lopulla, jolloin kupariesineiden valmistus laajeni ja ammattimiehet joutuivat kilpailemaan markkinoista teollisuuden kanssa, joka leimasi tuotteensa.
Nokela, Leena,Wanhain tawarain sanakirja, Otava, 1976.

Esimerkiksi Jorma Heinosen Antiikkikirja, Tammi, 1998, esittelee sivuillaan niin hopea- kuin kultaseppien ja tinavalureiden signeerauksia ja leimoja, mutta kupariastioiden osalta ei vastaavia kuvauksia löydy.

Joitakin signeerauksia mainitaan teoksessa Jäntti, Lauri, Isoäitimme aika, WSOY, 1973. Esimerkiksi kahvipannu, jossa vuosiluku 1778 ja kirjaimet D.A.M.
Lisäksi mainitaan kupariesineitä valmistanut helsinkiläinen konepaja Osberg & Baden.

Kysyimme asiaa myös Musoviraston kirjastosta, sieltä saimme asiantuntevan vastauksen jossa todettiin, että asiaa on tutkittu vähän ja tiedot ovat satunnaisia, mutta Museoviraston Historian yksikössä on kortisto, josta löytyy jonkin verran tietoja. Mitään varsinaista luetteloa ei ole olemassa. Kupariesineitä ovat valmistaneet kyläsepät, ja esineitä
leimattiin satunnaisesti. Yleisin leima on SKULTUNA, jossa on 1600-luvun
vuosiluku. Vuosiluku ei kuitenkaan tarkoita valmistusvuotta, vaan on
Skultunan perustamisvuosi. Jonkin verran tietoja kuparin leimoista löytyy
teoksesta:
Nokela, Leena (toim.): Vanhojen tavaroiden aarrekirja
Helsinki: Otava, 2001 (s. 195) (Samat tiedot löytyvät myös kirjasta Leena Nokela (toim.): Rakkaat vanhat
tavarat, vuodelta 1998)

Lisäksi Museoviraston kirjaston kokoelmissa on seuraava teos, jossa on
tietoja Suomessa eri paikkakunnilla toimineista kuparisepistä. Kirja on
lainattavissa:

Lisitzin, Maria de: Koppar, mässing, brons
Borgä: Söderström, 1968 (Saatavana myös HelMet-kirjastoista, http://www.helmet.fi)

Ruotsissa käytetyistä kuparileimoista löytyi seuraava
kirja, joka on Museoviraston kirjastossa lukusalikäyttöön:

Rosenström, P. H.: Gammal koppar : om koppslagare och kopparsaker
Malmö: ICA-förlaget, 1962 (Saatavana myös HelMet-kirjastoista)

Tietoja Skultanasta:
http://www.skultuna.com/

Kommentit (0)

Vastauksesi