Löytyykö jostain Jääkärimarssin alkuperäiset ja lopullisesti hyväksytyt sanat?

Löytyykö jostain Jääkärimarssin alkuperäiset ja lopullisesti hyväksytyt sanat?

Erityisesti 1. säkeistössä esiintyvä " ei ennen uhmamme uupua voi" tai "ei ennen uhkamme uupua voi" herättää keskustelua kun molempia versioita esiintyy enemmän tai vähemmän "virallisissa" versioissa. Kumpaa Nurmio mahtoi tarkoittaa uhkaa ulkopuolelta vai uhmaa meiltä ulospäin?? Tämä keskustelu ei näytä laantuvan. Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys ja Pohjanmaan museossa parhaillaan olevassa jääkärinäyttelyssä käytetään muotoa uhmamme, Helsingin sanomissa 20.1.1918 julkaistuissa sanoissa käytetään muotoa uhkamme samoin monissa lauletuissa kuoroversioissa.

Vastaus

Kuten kysymyksestä käy ilmi molempia muotoja uhkamme/uhmamme esiintyy. Laulustakin käytetään useita nimiä: Suomalaisten jääkärien marssi, Jääkärien marssi ja Jääkärimarssi.

Matti Lauerman teoksessa Kuninkaallinen preussin jääkäripataljoona 27, vaiheet ja vaikutus on "valokuvattuna" Suomen jääkärien marssin käsin kirjoitettu sanoitus (allekirjoitus hilfsgrupf (?) Nurmio), jossa säe on muodossa " Ei ennen uhkamme uupua voi".

Alkuperäisessä versiossa on myös muita kohtia, joita on muutettu:  viimeisen säkeistön alku oli "Viena, Aunus, Karjalan kaunis maa". Heikki Nurmiohan kirjoitti laulun kilpailuun, jossa etsittiin sanoja jääkäripataljoonan marssiin. Nurmio sai ensimmäisen palkinnon, mutta palkintolautakunta esitti myös joitakin muutoksia. Esimerkiksi edellä mainittuun kohtaan: Viron sisällyttäminen "Suomen valtaan" ei ollut sopivaa ja teksti muuttui muotoon " Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa". Myös viimeisen säkeistön loppu muuttui: "Sen syntyä ei väkivoimat saa, pois pohjan taivahan alta. Sen puolesta säilämme välkähtää, soi laulumme tarmosta, työstä. Teräs tenhoo nyt, rivit rynnätkää, me auringon iskemme yöstä." Lopullisessa versiossa säkeistön loppu kuuluu näin: " Sen leijonalippua jääkärien, käsivarret jäntevät kantaa, yli pauhun kenttien hurmeisten, päin nousevan Suomen rantaa." Lisäksi tekstiin tuli matkan varrella lähinnä stilistisiä muutoksia. Lauerman teoksessa Jääkarimarssin lopullisessa versiossa myös uhkamme on muuttunut muotoon uhmamme. Toisaalta monissa vanhemmissa lähteissä (mm. mainittu Helsingin Sanomat) tekstissä esiintyy muoto uhkamme.

Nurmio on kirjoittanut Jääkärimarssin syntyhistoriasta. Suomen sotilas – Suomen mies -lehdessä, (1978, 60. vsk, nro 2, s. 16–17). Artikkelissa käydään läpi mm. palkintolautakunnan tekemiä muutosehdotuksia, mutta siitä ei käy ilmi, että uhkamme olisi muutettu muotoon uhmamme.

Alla olevissa lähteissä kerrotaan myös siitä, miten teksti päätyi Sibeliuksen säveltämäksi.

 

 

 

 

Kommentit (0)

Vastauksesi