Löysin muutamia postikortteja, jotka v. 1892 syntynyt isoäitini oli saanut...

Löysin muutamia postikortteja, jotka v. 1892 syntynyt isoäitini oli saanut...

Löysin muutamia postikortteja, jotka v. 1892 syntynyt isoäitini oli saanut parikymppisenä. Niissä hänen "tittelikseen" neidin asemasta oli kirjoitettu "Kansatar". Mitä sillä haluttiin sanoa? Liittyikö tuohon sanaan silloin jotain yhteiskunnallista poliittista tms. merkitystä?

2 vastausta

Jännä yhteensattuma on, että Tietohuoltoasemalle tuli vain hieman aikaisemmin toinenkin kysymys täsmälleen samasta asiasta. Siinä kysyjä oli löytänyt vanhojen kuvien joukosta mummonsa vanhan valokuvan, jossa luki rippimuisto v.1906. Kuvan takana oli ikään kuin postikorttiosoitteena: ”Kansatar Aino xxxxx”. Hän halusi tietää, oliko tuolla "kansatar-tittelillä" jokin merkitys vai oliko se vain jotain sen ajan nuorten sisäpiirijuttuja.

Tuossa vaiheessa päädyimme kysyjänkin oletukseen sisäpiirijutusta. Kun samansisältöinen kysymys ilmestyi eteemme pian tämän jälkeen, päätimme ryhtyä penkomaan asiaa lisää.

Otimme ensimmäiseksi yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen, jossa asiaa selviteltiin sanakirjojen ja heidän käytössään olevien tietokantojen pohjalta. Sieltä vastausta ei kuitenkaan löytynyt. Koska Kotus kannusti meitä tutkimaan asiaa edelleen, käännyimme Helsingin yliopiston Kristiina-instituutin puoleen. Sieltä saimme yhteyden kahteen tutkijaan, jotka antoivat lisävalaistusta asiaan. Molemmat olivat ehdottomasti sitä mieltä, että sanaan sisältyi ideologinen lataus. Ongelmallista on vain se, ettei aatteen laadusta ole varmuutta.

Helsingin yliopiston Renvall-instituutin dosentti Henrik Stenius on kirjoittanut ”Kansalainen” -nimisen artikkelin, joka on julkaistu kirjassa ”Käsitteet liikkeessä”. Siinä hän pohtii kansalainen-käsitteen syntyä ilmaisemaan Suomen suuriruhtinaskunnan jäsentä.
Artikkelissa Stenius mainitsee törmänneensä kansatar –sanaan Rothstenin julkaisemassa latinan sanakirjassa, joka oli ilmestynyt vuonna 1865. Kirjassa esitetään latinan civis- sanalle käännökseksi paitsi kansalainen myös kansakuntalainen, porvari, maamies, kunnastolainen ja naista tarkoittavina sanoina: kansatar ja jopa kunnastotar.
Rothsten on siis sitä mieltä, että käsite kansalaisuus voidaan liittää kansaan, kansakuntaan tai kuntaan. Kansatar vastaa muiden eurooppalaisten kielten naispuolista kansalaista tarkoittavia sanoja: vaikkapa ranskan citoyenne ja venäjän grazhdaninka.

Mutta mikä voisi olla kansattaren aatteellinen tausta? Näitten korttien tapauksessa ensimmäinen ja yksinkertaisin selitys voisi olla yhteys opiskelijamaailmaan. Mikäli kortin saaja oli yliopisto-opiskelija tai juuri saanut vaikkapa tiedon opiskelijaksi pääsystä, voisi ajatella arvonimeen sisältyvän huomionosoituksen. Civis academicus = akateeminen kansalainenhan on yliopiston ylioppilaskunnan jäsen.
Toisaalta kyseessä voisi olla myös vuosisadan vaihteen yleinen henkinen ilmapiiri, vaikkapa suomalaisuusliike, naisasialiike tai työväenliike. On toisaalta haluttu korostaa nuoren naisen naiseutta, mutta irrottautua myös tavanomaisista neiti-ilmaisuista. On myös ehkä haluttu korostaa sitä, että nuori nainen on ollut nimenomaan Suomen kansan jäsen. Tähän sopisi myös valokuvan ajankohta 1906, eli vuosi jolloin naiset saivat äänioikeuden.
Henrik Stenius korostaa tekeillä olevassa artikkelissaan, sitä miten 1800-luvun lopulla vanhat yhteisöt, ammattikunnat, killat ja säädyt korvautuivat uudenlaisilla vapaaehtoisuuteen perustuvilla liikkeillä. Esim. keskiluokan rouvasväenyhdistykset korvautuivat yleistä naisasiaa ajavilla yhdistyksillä. Suomessa hyvin tärkeätä osaa esittivät myös nuorisoseurat, joiden jäsenmäärä oli suurempi kuin minkään muun joukkoliikkeen. Nämä yhdistykset ajoivat varsinkin nuorten ei-vielä täysi-ikäisten kansalaisten ja kansattarien asiaa.

Kysymys siis valitettavasti jää tyhjentävää vastausta vaille. Jos jollakin teistä on asiasta täsmällistä lisätietoa, voitte lähettää sitä sähköpostitse osoitteeseen igs@kirjastot.fi
Ja muuten vanhat postikortit kannattaa säilyttää!

Lähteet:
Stenius, Henrik: ”Kansalainen” teoksessa: Käsitteet liikkeessä : Suomen poliittisen kulttuurin käsitehistoria. Vastapaino 2003. ISBN 951-768-130-5
Henrik Stenius - sähköpostikirjeenvaihto
Eira Juntti – sähköpostikirjeenvaihto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Kommentit (0)
01.06.202020:36
6
6

Kokoelmissani on Lauritsalan sahalle Hilja Luukkoselle kulkenut kortti 1905. Hilja Luukkonen kuului Lauritsalan sahan Työväenyhdistyksen naisosastoon, ja postikortin lähettäjä ikäänkuin pahoitteli sitä, ettei kuulunut "mihinkään sosialisti puolueeseen". Kaikesta päätellen on Luukkonen ollut aktiivinen työväenaatteen kannattaja. Toisessa Luukkosen saamassa kortissa hänestä käytetään nimitystä K. Kansatar eli kunnioitettu kansatar. Tämä kortti on ikävä kyllä kulkenut nyrkkipostissa, joten tarkkaa ajankohtaa ei voi määrittää, mutta jokseenkin samoihin aikoihin eli välillä 1900 - 1910. Luukkosen kohdalla ilmauksen voisi ajatella sisältävän aatteellisen latauksen, jossa kansalainen (naispuolisesta kansatar) edustaa kansan tahtoa; bolshevikkien käyttämä toveri sisälsi sekä mies- että naispuoliset henkilöt, mutta kansatar korostaisi naisen roolia, mikä oli keskeinen vallankumousaatteen kannalta ja tuli sittemmin näkyviin mm. punakapinan naiskaarteissa. Ajatus korosti naisen yhtäläistä oikeutta kansaa edustavana.

Kommentit (0)

Vastauksesi