Liikennemerkkien tolpista.

Liikennemerkkien tolpista.

Ennen vanhaan liikennemerkkien tolpat oli U:n muotoisia ja valurautaisia. (yleensä keltaisia)
Missä vaiheessa alettiin käyttää nykyisiä alumiinitolppia? Onko tämä suomalainen keksintö? Vai mistä päin maailmaa tämä rantautui Suomeen?

Vastaus
04.06.201916:12
1496
22

Kysyin asiaa liikenteen asiakaspalvelusta Ely-keskuksesta. Asiaa ilmoitettiin selvitetyn eläkelöityneiltä asiantuntijoilta. Teräsprofiili (kulmikas U) väistyi selvityksen mukaan jossain vuoden -60 tienoilta alkan, kun Rautaruukki aloitti kapeiden sinkittyjen kierresaumaputkien tuotannon (Sinkitty putki ei tarvitse maalia, eikä ruostu herkästi. Maininta kierresaumasta viittaa vähäisempään vääntymisherkkyyteen, joten metallia voitiin vähentää. ET:n huomio).

Muistelijan mukaan piiri-insinööreille lähetettiin joskus 60-luvulla (tarkka vuosiluku unohtunut) kirje, jossa kehoitettiin poistamaan vanhat U-profiiliset pylväät.

Pylväiden vaihto ei uskoakseni ollut kaikkein kiireellisimpiä töitä, joten niitä vanhoja voi jossain olla ehkä vieläkin. Aloitin kansakoulun 1959 ja muistan hyvin U-profiilin pylväät, joita oli vielä kauan. En itse kiinnittänyt sen kummempaa huomiota uuteen tolppamuotiin.

Liikenteen aiakaspalvelun vastauksessa mainitaan myös Olavi Pakarisen teos "Tieopasteet kautta aikojen".

Kommentit (2)
Eikös liikennemerkkien tolpista samoin kuin lyhtypylväistäkin haluttu myös vähemmän ... Eikös liikennemerkkien tolpista samoin kuin lyhtypylväistäkin haluttu myös vähemmän vaarallisia törmäystilanteissa, joten uudistus saattoi osittain liittyä myös siihen.
4.6.2019 20:40 Leo Salminen 3143
Kiitos Leo S.! Lienet oikeassa. Kyllä profiiliteräs varmaan on vahvempaa vääntölujuud... Kiitos Leo S.! Lienet oikeassa. Kyllä profiiliteräs varmaan on vahvempaa vääntölujuuden puolesta. Kierresaumattu galvanoitu putki varmaan absoboi törmäävän ajoneuvon liike-energiaa taipumalla. Kierresaumaus on luultavasti vähän samanlaista kuin pehmopaperin hylsyjen spiraaliin liimatut kartonkisuikaleet. Liikennemerkkien tolpat lienee kuitenkin saumattu hitsaamalla? Ratkaisu säästänee myös materiaalia ja painoa verrattuna profiiliteräkseen. Ilmanvaihtoon näköjään käytetään myös ohuehkosta pellistä kierresaumattuja putkia, joissa saumat on likistetty yhteen eräänlaisella jatkuvalla klemmarinauhalla tiiviisti kuin säilykepurkki. Olisikin mielenkiintoista tietää, miten entisajan sinkityt vesijohtoputket valmistettiin. Niitähän ei kyllä taivuteltu, vaan oli suoria linjoja ja mutkakappaleita.
9.6.2019 22:02 Eero Tuominen 1496

Vastauksesi