Läntisellä Uudellamaalla on ruotsiksi Sjundeå -niminen joki. Sjunde on...

Läntisellä Uudellamaalla on ruotsiksi Sjundeå -niminen joki. Sjunde on...

Läntisellä Uudellamaalla on ruotsiksi Sjundeå -niminen joki. Sjunde on seitsemäs suomeksi. Eli onko joskus menneisyydessä itään päin mennessä ruvettu laskemaan jokia ja sitten se on jäänyt vain voimaan Sjundeå eli Siuntio. Jos näin on käynyt niin missä on se förstaå ja andraå jne? Kun on kuljettu ns. Kunikaan tietä ja jatkuuko tämä laskenta sjundeå'sta vielä itään päin? Asiaa pohtinut.

2 vastausta

Siuntion ruotsinkielistä nimeä Sjundeå on yritetty selittää monin eri tavoin. Yksi selitys on ollut ehdottamasi ”seitsemäs joki Aura-joesta lähtien”. Muita vaihtoehtoja ovat olleet ”kuohuva joki” = den sjudande ån, ”järven pää” = sjöända tai jopa suomenkielen sana ”syvänne”. Kaikkein todennäköisimmin nimi johtuu kuitenkin muinaisruotsalaisesta miehen nimestä ”Sjunne”, joka tarkoittaa seitsemättä. Sama nimi sisältyy myös, niin ikään siuntiolaiseen kylän nimeen ”Sjundby”. Monet uusmaalaiset joennimet johtuvat henkilön nimistä. Arvellaan, että nämä viittaavat Ruotsin vallan aikaisiin merkkihenkilöihin.

Etunimi Sjunne saattaa tuntua oudolta, mutta on muistettava, että monissa vanhoissa kulttuureissa luku seitsemän on pyhä tai onnea tuottava luku.

Lähteet:
Huldén, Lars: Finlandssvenska bebyggelsenamn. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-538-071-0

Wallensteen, Ivar: Våra namn. ICA bokförlag, 1988. ISBN 91-534-1149-8

Kommentit (0)
22.12.201722:20
62
62

Ensimmäinen on Ähtävänjoki, ruotsiksi Esse å "Ässä-joki". Vertaa korttipakan ykköskorttiin. Yläjuoksulla on Ähtärinjärvi, eräältä vanhalta nimeltään Etzämys siöö. Vertaa inkerin ez(i)mäine-sanan merkitykseen 'ensimmäinen'.

Toinen on Lapuanjoki, jonka nimi on aikain saatossa vaihtunut. Joen suulla Uudessakaarlepyyssä on Andra sjön, johon johtaa Toisveden rantatie. Lapuanjoen yläjuoksulla on Toisvesi-niminen järvi Virroilla. Toisvedestä on vesiyhteys Ähtärinjärveen, mikä selittää Virtojenkin nimen: se viittaa näihin kahteen vesireittiin, ensimmäiseen ja toiseen. 

Sekä Ähtärinjärven että Toisveden tiedetään ennen laskeneen vetensä Pohjanlahteen yllä mainittuja jokia pitkin. Nykyisin ne laskevat etelään, Näsijärveen. Molempien taannoisella laskureitillä on 'Ala'-vesi: Alajärvi ja Alavus. Ennen Alavutta Toisveden laskureitillä on Ranta-Töysä, joka lienee saanut nimensä Toisvedestä, sillä sen eräs vanha nimi on Toijsaiärfwjbij. Ensimmäinen-toinen nimeämiskäytännöstä on esimerkki myös Porttipahdan tekojärvestä, johon laskevat lähekkäin Ätsärijoki ja Tossarihaara.

Seuraavat numeroidut joet ovat epävarmempia. Viides voisi olla Kokemäenjoki, jonka suulla on Viasvesi (kirkonkirjoissa myös Vijasvesi). Kuudes voisi olla Kodisjoki Raumalla. Honkajoella ja Isojoella on Kodesjoki, joka voisi olla Kodiksen rinnakkaismuoto. Porvoon kastetuissa vuonna 1818 esiintyy Kodesvik Svartsån kylässä.

Seitsemäs on Sjundeå.

Kymmenes lienee Kymmene älv eli Kymijoki (Kymmenæ v. 1380) ja Kymmenedalen, Kymenlaakso.

Kommentit (1)
En ole kysyjä, mutta haluan kiittää mainiosta vastauksesta. Asia on askarruttanut minua... En ole kysyjä, mutta haluan kiittää mainiosta vastauksesta. Asia on askarruttanut minuakin. Siipan ruotsinkielisessä suvussa puhuttiin tuosta seitsemäs joki Aurasta itään, ja laskettiin Kymmene älv tosiaan kymmenenneksi. Vaan eipä tullut kellekään mieleen ajatella asiaa pohjalaisesta näkökulmasta, vaikka Pohjanmaan joet koulussa rimpsuna opeteltiinkin.
26.12.2017 23:09 Lahja Kotka 25717

Vastauksesi