Lainasanat Suomesta

Lainasanat Suomesta

Usein muista kielistä lainatusta sanasta tai lauserakenteesta käytetään termiä anglismi tai svetismi, vastaten lähtökieltä. Onko siis käsitettä fennismi olemassa, eli mitä sanoja – jos mitään – on lainattu todistettavasti suomesta vieraisiin kieliin?

2 vastausta

Vähissä lienevät puhtaat suomalaiset lainasanat muissa kielissä. Jos laajennamme tarkastelun itämerensuomalaisiin, kantasuomalaisiin tai suomalais-ugrilaisiin/uralilaisiin sanoihin, olisi tulos  laajempi. 

- - - - - - - - - -

Useimmat länsimaiset kielet (saksa, englanti, ranska, espanja, italia, katalaani, portugali) tuntevat sanan SAUNA ja niiden  sanakirjat selittävät sen yhtenevästi uudeksi (1900-luvun) suomalaislainaksi.

- - - - - - - - - -

 

Suomalaisperäisiä sanoja on tietysti luonnollisinta etsiä naapurikielistä. 

Ruotsin kirjakielessä tällaisia ovat todennäköisesti:

POJKE 'poika'

KÄNGA 'varrellinen kenkä'

PJÄXA 'pieksu, lapikas'

KAPPE 'kappa'

KONT, KUNT 'kontti'

PIGA 'piika' ; tämä sana tunnetaan laajemminkin skandinaavisella kielialueella: muinaisruotsin pika, pigha, norjan pike, islannin píka, tanskan pige

Sanojen - varsinkin viimeisen - lainautumissuunta voi olla toinenkin eli skandinaavisista kielistä suomeen. Pohjoisissa ruotsalais- ja todennäköisesti norjalaismurteistakin löytyisi muitakin esimerkkejä. 

Ernby, Birgitta
Norstedts etymologiska ordbok. - Norstedts, 2008

Wessén, Elias
Våra ord : kortfattad etymologisk ordbok. - Norstedt, cop. 1997 

Hellquist, Elof
Svensk etymologisk ordbok 1-2. - 3. uppl. - LiberLäromedel, 1980
[vuoden 1922 painos netissä http://runeberg.org/svetym/ ]

 

- - - - - - - - - -

 

Muinaisina aikoina suomalaisilla (oikeammin kai itämerensuomalaisilla) on ollut likeistä kanssakäymistä balttilaisten (nykyään latvialaiset ja liettualaiset) kanssa. Baltologi Kari Liukkonen on arvellut että itämerensuomalaisissa kielissä on yli 500 balttilaista lainasanaa. Toisensuuntainen liike on jättänyt selvästi vähemmän jälkiä.  

Balttilaisisa kirjakielissäkielissä  on mm. seuraavia suomensukuisia lainasanoja 

liettuan BURĖ, latvian BURA 'purje'

liettuan LAIVAS 'laiva', latvian LAIVA 'vene' 

liettuan KADAGYS, KADUGYS, latvian KADIĶIS 'kataja'

liettuan SILKĖ 'silakka'

Mahdollista on, että näissäkin tapauksissa lainautumissuunta on kuitenkin ollut baltista tännepäin. Suomalaisiperäisiä (oikeammin kai suomensukuisia) murresanoja ja varsinkin sellaisiksi tulkittavia paikannimiä löytyy varmaan runsaasti enemmin.  

 

Zinkevičius, Zigmas ym.
Tautos kilmė. - Mokslo ir enciklopedijų leidybos institutas, 2006
 

Smoczyński, Wojciech
Słownik etymologiczny języka litewskiego. - Uniwersytet Wileński, 2007  

----------

Venäjän kielessä suomalaisia lainasanoja on käytetty runsaasti. Niitä on löydetty vanhoista teksteistä, murteista ja erikoisalojen sanastoista (mm. kalastus ja kalojen nimet). Valentin Kiparsky laski 1900-luvun puolivälin suurten sanakirjojen perusteella, että kirjakielessä olisi noin 80 suomalaisperäistä - tässäkin tapauksessa oikeammin suomalaissukuista - sanaa. Ne olivat vain rajallisessa käytössä eli erikoisalojen terminologiassa ja kotiseutuihmisten kielessä. Murteista löytyisi tässäkin tapauksessa runsaasti muita lainasanoja. Sivistyneetkin pietarilaiset saattoivat sata vuotta sitten käyttää suomalaisperäistä erikoissanastoa, asuihan kaupungissa tuolloin paljon suomalaisia, jotka olivat paljolti erikoistuneet tiettyihin ammatteihin.

Tyypillisestä murresanastakin voi tulla yleis- ja kirjakielen sana esim. silloin kun joku yleisesti tunnettu kielenkäyttäjä rupeaa sellaista käyttämään. Muut rupeavat jäljittelemään häntä ja lopuksi sana hyväksytään yleistyneenä kielenkäyttöä ohjaamaan pyrkiviin sanakirjoihin.

Kiparsky, Valentin
Russisches historisches Grammatik 3 : Entwicklung des Wortschatzes. - Winter, 1975

---------

Kaikkein eniten selvästi suomalaisia sanoja on tietysti kotiutunut viro kieleen. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa virolaiset kielenkehittäjät ajoittain suorastaan ohjelmallisesti kehittivät kielensä sanavarastoa ja joitakin kieliopillisia muotojakin suomen avulla. Tallinnan puhekieleen suomea on kotiutunut myöhemminkin. Näistä sanoista on esim. ROMU saanut jonkinasteisen kirjakielellisen tunnustuksen.

 

 

Eesti etümoloogiasõnaraamat. - Eesti keele sihtasutus, 2012

 

   

Kommentit (0)
28.01.201417:20
10022
55

Suomen kielestä lainattuja sanoja esiteltäessä mainitaan monesti myös kivilajia tarkoittava termi, joka löytyy suomalaisena englannin sanakirjoistakin: rapakivi

 

Kommentit (0)

Vastauksesi