Lähestymiskielto

Lähestymiskielto

Saako lähestymiskiellosta missään tilanteissa poiketa, vai onko se aina ehdoton? Entä miten jos osapuolet sattuvat olemaan ulkomailla, ja vielä samassa maassa, onko se lähestymiskielto voimassa sielläkin? Ja milloin lähestymiskielto on tullut käyttöön Suomessa?

Vastaus

Lähestymiskiellosta annettu laki tuli Suomessa voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää. Lähestymiskiellon rikkominen on rangaistavaa, seurauksena voi olla sakkoja tai enintään vuosi vankeutta. Lähestymiskiellosta ei voi sen voimassaoloaikana poiketa. Lähestymiskiellossa on kaksi osapuolta ja ilmoitusvelvollisuus ja vastuu tilanteen seuraamisesta on käytännössä kiellon hakijan vastuulla. Vuonna 2010 Keski-Uudenmaan poliisilaitoksen selvityksen mukaan joka neljättä lähestymiskieltoa rikottiin, yleensä soittamalla tai tekstiviestillä.

Lähestymiskieltoon määrätty ei saa olla samassa tilassa lähestymiskieltoa hakeneen kanssa. Jos näin käy sattumalta, pitää lähestymiskieltoon määrätyn poistua.

EU-maissa yhdessä jäsenvaltiossa annetun eurooppalaisen suojelumääräyksen perusteella voi saada suojaa myös siirtyessään toiseen jäsenvaltioon ilman, että tarvitsisi siellä käynnistää uutta menettelyä suojelua saadakseen. Helsingin Sanomat uutisoi lähestymiskiellon suojaa laajentavasta asetuksesta vuonna 2012. Se tuli voimaan 11.1.2015 (poikkeuksena Tanska). Muualla maailmassa hakuprosessi täytynee edelleen erikseen vireille virallisen suojelun saamiseksi.

Mikäli vastaaja oikein ymmärtää lain ajatusta, niin lähestymiskielto on voimassa myös muualla maailmassa. Jos osapuolet sattumalta kohtaavat kadulla New Yorkissa, pitäisi kiellon saaneen henkilön pidättäytyä kontaktista. Myös puhelinsoitto ja tekstiviestin lähettäminen siellä on yhtälailla kielletty kuin kotimaassakin. Ihan lainopillista tulkintaa tässä ei pätevyyden puuttuessa voi antaa.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi