Lääkärini sanoi että yhdellä Kanarian-lennolla saa säteilyä 8 kertaa enemmän...

Lääkärini sanoi että yhdellä Kanarian-lennolla saa säteilyä 8 kertaa enemmän...

Lääkärini sanoi että yhdellä Kanarian-lennolla saa säteilyä 8 kertaa enemmän kuin rintakehän röntgenistä. Toisaalta toinen lääkäri sanoi ettei lentämisestä ole todettu mitään syöpäriskin nousua edes lentohenkilökunnalla. Kuinka paljon säteilyä saa lentokoneessa esim. 5 tunnin lennon aikana ja miten vaarallista se oikeasti on? Entä ovatko vauvat ja pienet lapset herkempiä tälle säteilylle ja pitäisikö heidän välttää lentomatkustamista kokonaan?

Vastaus

Säteilyannos on suure, jolla kuvataan ihmiseen kohdistuvan säteilyn haitallisia vaikutuksia. Säteilyannoksen yksikkö on sievert (Sv) ja se on hyvin suuri yksikkö päinvastoin kuin aktiivisuuden yksikkö becquerel. Siksi annoksista puhuttaessa käytetään yleensä joko millisievertejä (mSv) tai mikrosievertejä (µSv). Yksi sievert on 1000 millisievertiä eli 1 000 000 mikrosievertiä.

Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos vuodessa on noin 3,7 millisievertiä. Neljän tunnin lentomatka kymmenen kilometrin korkeudessa aiheuttaa noin 20 mikrosievertin(0,020 millisievertiä) säteilyannoksen eli siis noin 5 mikrosievertiä tunnissa. Keuhkojen röntgenkuvaus aiheuttaa keskimäärin noin 0,1 millisievertin annoksen. Tämä vastaa luonnon taustasäteilystä aiheutuvaa annosta noin 30 päivän aikana. Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden arvioidaan tuottavan suomalaisille keskimäärin kahden millisievertin kokonaisannoksen. Säteilyannos kertyy ulkoisesta säteilystä ja ravinnon kautta tulleiden radioaktiivisten aineiden säteilystä. Omakotitalon sisäilmassa voi olla radonia jopa 10 000 becquereliä kuutiota kohti. Näin radonpitoisessa talossa oleskelun lasketaan aiheuttavan vuodessa noin 200 millisievertin säteilyannoksen.

Maan pinnalla mitattu luonnonsäteilyn määrä on noin 0,1-0,2 mikrosievertiä tunnissa (µSv/h). Lentokoneessa säteilyn määrä on keskimäärin 4 µSv/h vaihdellen lentokorkeuden ja maantieteellisen leveysasteen mukaan. Suurien reittikoneiden lentokorkeudella (n. 12 km) kosmisen säteilyn annosnopeus on päiväntasaajan seudulla noin 3 µSv/h ja lähellä napa-alueita 5-9 µSv/h. Pienempien reittikoneiden lentokorkeudella (n. 9 km) vastaavat annosnopeudet ovat noin 1 µSv/h ja 2-4 µSv/h.

Tavallisen lomamatkailijan, aikuisen tai lapsen, ei tarvitse olla huolissaan kosmisesta säteilystä. Esimerkiksi edestakaisella lennolla Helsingistä Etelä-Eurooppaan saatava säteilyannos on noin 20 mikrosievertiä (µSv) kun taas keuhkojen röntgentutkimuksessa säteilyannos on suurempi, noin 100 uSv. Kokonaissäteilyaltistus lentomatkustajille on melko vähäistä, koska lentoajat ovat verrattain lyhyitä.

Lentohenkilöstön altistusajat voivat puolestaan olla pitkiä, jopa tuhat tuntia vuodessa. Tämän vuoksi lentohenkilöstön työperäisen säteilyaltistuksen määrää seurataan ja tarvittaessa rajoitetaan. Lentoemännillä on osoitettu suurentunut rintasyövän riski, mutta se ei näytä liittyvän lennon aikana saatuun säteilyannokseen. Lentäjien syöpäkuolleisuutta koskevassa yhteiseurooppalaisessa tutkimuksessa ei havaittu lentäjillä lisääntynyttä syöpäriskiä. Raskaana olevien lentoemäntien ja lentäjien lentomäärää rajoitetaan, jos heidän saamansa kosmisen säteilyn määrä uhkaa ylittää 1000 µSv raskauden aikana. Määräykset koskevat vain työssään säteilylle altistuvia, mutta toki raskaana olevan matkustajan olisi syytä miettiä myös lentojensa vähentämistä, mikäli hän lentää raskautensa aikana satoja tunteja. Lentämistä suositellaan välttämään pitkillä lennoilla viimeisen raskauskuukauden aikaina ja kotimaan lennoilla viimeisen kahden viikon aikana.Tässäkään syynä ei ole kosminen säteily vaan ennenaikaisen synnytyksen riski.

Lähteet:
Säteilyturvakeskusken tiedottaja
http://www.stuk.fi/julkaisut/katsaukset/pdf/ionisoiva_sateily.pdf
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/mitaonsateily/fi_FI/ionisoiva/
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/fi_FI/ukk/

Kommentit (0)

Vastauksesi