Kyyrölään pakkomuutetut! Ketä he olivat ja mistä kotoisin?

Kyyrölään pakkomuutetut! Ketä he olivat ja mistä kotoisin?

Haluaisin tietää esim "Unholan Aitassa" mainittujen 29 maaorjaperheitten nimet, jotka G Tsernysov pakkosiirsi autiotiloille. Onko G Tsernysov elämää ja tekemisiä tutkittu? Muualla lukee esim, että G Tsernysov pakkomuutti 200 "sielua" ja saman sanan olen useampaan otteeseen kohdannut vanhemmassa kirjallisuudessa. Miten sanaa on käytetty vuosikymmenien saatossa? Alkuperä ihmisen synonyyminä? Kiitos avusta/R

3 vastausta
30.04.201921:04
16167
14

Jyrki Paaskosken väitöskirjasta Vanhan Suomen lahjoitusmaat 1710 - 1826 (Suomen Historiallinen Seura 1997) löytyi vielä lisätietoja:

S. 30, lähdeviite 14: "Vuonna 1710 Muolaan pitäjästä vottšina-luontoisen tilan saanut Viipurin ylikomendantti Grigori Petrovitš Tšernyšev siirrätti Vologdan ja Kostroman alueilla sijainnelta vottšinoiltaan kahdessa erässä vuosina 1723 ja 1725 kaikkiaan 107 miestä, naista ja lasta. Lahjakirjassa määriteltyjen oikeuksiensa mukaisesti Tšernyšev sijoitti talonpojat Kannakselle suuren Pohjan sodan aikana asumattomaksi autioituneeseen Kyyrölä kylään. [Lähde:] Viipurin provinssin tilikirja, s. 362 - 366v, 9808, Kansallisarkisto. - - Vanhan Suomen lahjoitusmaiden historiassa Tšernyševin suorittamat väestönsiirrot jäivät yksittäisiksi, eikä niillä ollut mainittavampaa vaikutusta Vanhan Suomen sosiaaliseen ja demografiseen rakenteeseen."

(Vottšsinoilla tarkoitettiin niitä venäläisen varhaisaatelin eli pajareiden hallinnassa olleita alueita, "isänperintömaita", jotka siirtyivät suoraan alenevassa polvessa miespolvisessalinjassa maanhaltijan jälkeläisille. Käytäntö oli vähitellen muuttunut sellaiseksi, että pajarit olivat saaneet hallintaansa vottšsinoidensa talonpojatkin, ei ainoastaan näiden verosuorituksia.)

S. 60: "Muolaan pitäjästä luovutettu Vanhan Suomen ensimmäinen, 92 tilaa käsittänyt donaatio oli tyypillinen aatelisten virkamiesten palveluspakkovelvollisuuden vastineeksi luovutettu lahjoitus.  Heinäkuussa 1710 Viipurin ylikomendantiksi nimitetylle upseeripalvelijalle (denšik), prikaatinkenraali (brigadir) Grigori Petrovitš Tšernyševille luovutettu donaatio määriteltiin lahjakirjan sanamuodon mukaisesti vottšsina-luontoiseksi, ja se käsitti kaikki 'asutut ja asumattomat kylät, pellot, metsät, niityt, kalavedet ja kaikki muut maat "

S. 60: Tšernyšev toimi Viipurin ylikomendantin virassa vuoteen 1714.

S. 210: "Golitsynat, Orlovit, Saltykovat, Šuvalovit  ja Tšernyševit edustivat upporikasta venäläistä ylhäisaatelia, jonka kokonaistaloudesta Vanhassa Suomessa sijainnut lahjoitusmaa muodosti pienen osan."

Väitöskirjan liiteosassa s. 285 - 286 mainitaan vielä, että "[y]likomendantti Tšernyšev siirsi Kostroman ja Vologdan kuvernementeista venäläisiä talonpoikia Muolaan pitäjän Kangaspellon, Kyyrölän, Parkkilan ja Pärssilän kyliin. Hallitsevan Senaatin ylisihteeri, valtioneuvos Ivan Ivanovitš Bogajevski osti 28. syyskuuta kreivitär Natalia Petrovna Golitsinalta (o.s. Tšernyševa)  Muolaan pitäjän niin sanotut Kyyrölän (Krasnoe Selo) venäläiset kylät. Vuonna 1806 lahjoitus käsitti 272 sielua, 16 verotilaa ja 9 1/2 manttaalia."

 

 

 

 

 

Kommentit (0)
29.04.201920:24
1343
13

Kyyrölä joutui Venäjän vallan alle Ruotsilta Suuren Pohjan Sodan - joka koetteli Suomea Isonvihan muodossa - jälkeisessä rauhassa 1721. Kysyjän mainitsema Tsernysov lienee tämän jälkeen saanut  sieltä lahjoitusmaata. Wikipedian mukaan hän siirrätti 29 maaorjaperhettä Jaroslavlin ja Kostroman alueelta  Volgan tuntumasta. Erinäisten kartastojen mukaan alueet näyttävät olevan noin 200 km Moskovasta koilliseen. Ehkä tilanherralla oli jo omistuksia siellä. Olisi mielenkiintoista tietää, oliko lähtöalueella väestöpainetta ja oliko joku osa kenties halukkaitakin lähtemään.

Edelleen Wikipedian mukaan yhteisö säilytti Venäjän kielen ja ortodoksisen uskon Suomen itsenäistyttyäkin, ollen silti suomalaismielisiä.

Wikin tiedot ovat yleisluontoisia - yksityiskohtaisempi tieto , vaikka sukututkimukset, olisikin mielenkiintoista.

Minulla on lainassa Seppo Hämäläisen kirja "Armolahjat Arjessa".

sä yhteydessä saanut

Kommentit (1)
En tiedä, miten viimeinen virke Armolahja-kirjasta on tähän kohtaan joutunut. Minulla s... En tiedä, miten viimeinen virke Armolahja-kirjasta on tähän kohtaan joutunut. Minulla se ei ole lainassa, eikä lähteenä.
3.5.2019 16:34 Eero Tuominen 1343
29.04.201922:39
16167
13

Jos ei ennestään ole tuttu, niin kysyjän kannattaisi ehkä silmäillä teosta Viipurin läänin historia IV. Vanhan Suomen aika. Toim. Yrjö Kaukiainen, Risto Marjomaa ja Jouko Nurmiainen (2013). Teokseen lopussa on henkilö-, (→ Tšernyšev, Grigori Petrovitš), paikkakunta- (→ Kyyrölä) ja asiasanahkemisto (→ maaorja, -orjuus). Tšernyševistä kertoviin kohtiin liittyvien lähdeviitteiden avulla voisi ehkä päästä hänestä mahdollisesti kirjoitettujen tekstien jäljille.

Mainitsemani teoksen pikaisella lehteilyllä huomasin sivulta 32, että mainittu ylimys toimi mm.  Viipurin (Venäjän ajan) ensimmäisenä komendanttina. (Huom. historioitsija Raimo Ranta on muistini mukaan aikoinaan kirjoittanut suomenkielisen tutkimuksen Viipurin komendanttikunnasta.) Sivuilla 176 - 177 puolestaan kerrotaan, että "[a]inoa ortodoksinen maalaisseurakunta Kannaksella oli pitkään Kyyyrölä, Joka oli perustettu vuonna 1725 kreivi  Grigori Petrovitš Tšernyševin lahjoitusmaalle siirrettyjä venäläisiä maaorjatalonpoikia varten".

Keitä nuo siirretyt maaorjatalonpojat olivat, onkin sitten jo niin visainen kysymys, että jos vastaus on yleensä on löydettävissä, niin pitäisi ehkä kääntyä Unholan aitta -sarjaa toimittaneen Harry Halénin puoleen.

Sielu-sanasta tässä käyttöyhteydessä toteaa Historian suursanakirja (toim. Kaisu-Maija Nenonen ja Ilkka Teerijoki, 1998) lyhyesti:

Venäjällä vuodesta 1718 käytössä ollut veroyksikkö, tarkoitti työkykyistä miestä. Maaorjuuden vallitessa sieluja saatettiin myydä yhtä hyvin kuin mitä tahansa omaisuutta.

Omaa arveluani on, että sanan käytössä  tässä merkityksessä saattaa kuvastua ortodoksisen uskonnon muita kristillisiä kirkkoja ja kirkkokuntia sanoisiko "henkistyneempi" käsitys ihmisestä - olkoonkin että Venäjän maaorjat olivat tilanherrojensa ja muun ylimystön katsannossa vain "bulkki-ihmisiä", jos aina sitäkään.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi