Kysyn: Mihin Helsingissä tuli ensimmäiset kaikkien autoilijoiden vihaamat...

Kysyn: Mihin Helsingissä tuli ensimmäiset kaikkien autoilijoiden vihaamat...

Kysyn: Mihin Helsingissä tuli ensimmäiset kaikkien autoilijoiden vihaamat hidastetöyssyt ja koska. esim. kolme ensimmäistä.

Vastaus

Ensimmäiset hidasteet tulivat Länsi-Herttoniemen pientaloalueelle vuonna 1986. Kadut olivat Karhu-, Ilves-, Näätä-, Orava- ja Ahmatie. Hidasteita on Helsingissä tällä hetkellä yli 800 ja lisää tulee noin neljänkymmenen vuosivauhdilla. Vertailun vuoksi Espoossa hidasteita on noin 300 ja Vantaalla reilu 200. Nämä Helsingin ensimmäiset hidasteet, jotka sijoitettiin Länsi-Herttoniemeen, ovat vieläkin paikallaan. Ja niiden kunnossapitäjän mukaan ne ovat Helsingin parhaat töyssyt!

1970-luvulla Helsingin asukkaat huolestuivat autoilijoiden liian kovista nopeuksista. Perusnopeus taajamassahan on 50, ja rajoitetuilla alueilla 40 tai 30 kilometriä tunnissa. Nopeusrajoituksia ei kuitenkaan noudatettu. Niinpä kaupunkisuunnitteluvirasto teki vuosien varrella erilaisia kokeiluja, joilla pyrittiin vaikuttamaan autoilijoiden ajotapoihin. Haagassa ja Pakilassa esimerkiksi lisättiin liikennemerkkien määriä muistuttamaan autoilijoita nopeusrajoituksista. Kun näiden keinojen vaikutusta mitattiin, huomattiin ne hyvin pieneksi.

1980-luvun lopulla kokeiltiin ensimmäisen kerran liikennetöyssyjä. Idea hidasteisiin tuotiin Suomeen Englannista, Norjasta ja Hollannista. Kaupunginhallituksen päätöksellä kokeilu aloitettiin Herttoniemestä. Ensimmäiset töyssyt olivat Ruotsalaisia betonielementtejä. Hidasteiden käyttöönoton jälkeen tehtiin tutkimus, jossa selvitettiin niiden vaikutuksia. Tulokset näyttivät selvästi, että töyssyt hidastivat autoilijoiden nopeuksia. Silloin kaupunginhallitus päätti rakentaa niitä myös muualle Helsinkiin.

Syy hidasteiden käyttöönotolle oli siis se, että autoilijat ajoivat liian lujaa. Erityisesti lasten turvallisuudesta oltiin huolissaan. Hidasteiden ensisijainen syy onkin varmistaa, että autot kulkevat nopeusrajoitusten mukaisesti siellä missä on paljon lapsia liikenteessä. Herttoniemen pientaloalueella, jonne ensimmäiset hidasteet sijoitettiin, on kouluja ja päiväkoteja, ja alueen tiet ovat hyvin kapeita ja niillä on paikoin heikosti jalkateitä. Tällaisella alueella rajoitusten noudattaminen on ensisijaisen tärkeää, ja niiden noudattamista päätettiin tehostaa töyssyillä. Hidasteita voidaan myös käyttää pitämään liikenteen nopeutta rajoitusten mukaisena alueella, jossa on paljon läpiajoa.

Kun ensimmäiset hidasteet oli asetettu Herttoniemeen, tutkittiin seudulla asukkaiden mielipiteitä. Ainoaksi ongelmaksi muodostui se, että myös naapuritalot halusivat omille teilleen hidasteet. Sen jälkeen mielipiteitä on tutkittu myös laajemmin ja toistuvasti, sekä autoilijoiden että asukkaiden kantoja. Helsingin alueella toteutetussa mielipidetutkimuksessa 75 prosenttia asukkaista ja 60 prosenttia autoilijoista piti hidasteita tarpeellisina. Palautetta hidasteista tulee kaupunkisuunnitteluvirastoon runsaasti, sekä positiivista että negatiivista. Vuosittain kaupunkisuunnitteluvirastoon tulee n. 30 pyyntöä, joissa jollekin kadulle toivotaan hidastetta.

Myös hidasteiden sijoittelua on tutkittu tarkkaan. On mitattu, että auto ajaa 30 kilometrin nopeusrajoitusalueella olevan töyssyn yli 24 kilometrin tuntinopeudella. Töyssyjen väli on laskettu niin pieneksi että auton nopeus pysyy 30 kilometrin pinnassa, ja nopeus koko alueella pysyy kohtuullisena.

Hidastemalleja on erilaisia, ja niitä kehitetään koko ajan. Suurin osa Helsingin hidasteista on töyssyjä, jotka tunnetaan myös Watkinsonin mallina. Muita ajotielle asetettavia elementtihidasteita ovat korotetut suojatiet, korotetut liittymät sekä tyynyhidasteet. Tyynyhidaste on betonielementti, joka ei täytä koko ajotietä, vaan mahtuu bussin renkaiden väliin. Sellaisen voi siis bongata bussireiteiltä. Ne otettiin käyttöön vuonna 2000. Hidasteet valmistetaan nykyään pääosin asfaltista.

Lähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto

http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GL...

Kommentit (0)

Vastauksesi