Kysymys ruotsin kielen vanhoista kirjoitus- ja äänneasuista

Kysymys ruotsin kielen vanhoista kirjoitus- ja äänneasuista

Nimessä Schjerfbeck (vast. esim. Lagerlöf, Löfvén jne.) f-kirjain äääntyy v-kirjaimena. Haluaisin tietää tästä aiheesta muutaman asian: Onko tämäntyyppinen f joskus todella äännetty kirjoitusasunsa mukaisesti? Milloin (suunnilleen) kirjoitetussa ruotsin kielessä f tällaissa yhteyksissä vaihtui v-kirjaimeksi? Ja vielä: miten nykyään pitäisi ääntää etuliite af esim. nimessä af Ursin?

7 vastausta

Vanhoissa ruotsin kielen oikeinkirjoitussäännöissä oli monta eri tapaa kirjoittaa v-äänne. Monesti v-äänne kirjoitettiin ”v” aivan kuten nytkin. Muita tapoja olivat ”hv”, ”f” ja ”fv”.

V-äänne kirjoitettiin ”hv” usean sanan alussa. Nämä sanat lausuttiin aikoinaan kuuluvalla h-äänteellä, mutta myöhemmin h-äänne putosi pois, ja sanaa lausuttiin vain ”v”-äänteellä. Tällaisia sanoja olivat esimerkiksi kysymyssanat ”hvad” – mikä ja ”hvem”- kuka.

”V” kirjoitettiin f sanojen lopussa, kuten bref – kirje, yhdyssanojen keskellä esim ”Ulfåsa” (erillisnimi), hafsyta”- merenpinta yms, mutta lainasanoissa tätä sääntöä ei aina noudatettu esim ”oliv” – oliivi.

v-äänne kirjoitettiin myös fv monessa yhteydessä, kuten sanassa äfventyr – seikkailu.

Nämä vanhanaikaiset kirjoitustavat poistettiin ruotsin kielestä vuonna 1906 Ruotsin eduskunnan päätöksellä kiivaan keskustelun jälkeen. Uudistuksen pääasiallinen syy oli yhdenmukaistaa kirjoitusasua todellisen ääntämisen mukaan.

Tiettävästi f ja fv ei ole äännetty f tai fv, vaan aina v. Tästä seuraa, että nimet, kuten Gustaf, Lagerlöf, ja af Ursin lausutaan tänäkin päivänä GustaV, LagerlöV ja aV Ursin. Tämä voidaan vahvistaa kysymällä ihmisiltä, joilla on tämäntyyppisiä nimiä.

Lähteet:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Gammalstavning
http://sv.wikipedia.org/wiki/Stavningsreformen_1906
"Svenskan i tusen år - glimtar ur svenska språkets utveckling." Red. Lena Moberg och Margareta Westman, (Norstedts, 1996)

Kommentit (0)
17.03.201421:16
23656
76

Joskus on sanottu (tekstiyhteyttä en enää muista), että historiallisten henkilöiden vierasnimien paras suomenkielinen ääntämisohje on 1960-luvun Otavan iso tietosanakirja - Encyclopaedia Fennica 1 - 10. Sen toimitus- ja kirjoittajakunta edusti aikansa korkeinta suomalainen asiantuntemusta - myös ja ennen kaikkea kieliasioissa.

Mainittu teos antaa ääntämisohjeeksi [šärvbek]. Mielestäni on aivan liian kategorista sanoa, että se "ei ole oikein". Täytyyhän vierasnimien ääntämisessä jokin yhtenäinen ohjenuora olla. Esimerkiksi paikannimi Geneve on jo todella pitkään ollut "lupa" ääntää voimakkaasti suomeksi mukautettuna [geneve] ranskalaisen ääntöasun rinnalla - viimeksi mainittua tuskin monikaan meistä puhtaana edes hallitsee, en minä ainakaan.

Olisi aivan kohtuutonta olettaa, että kultakin  vierasnimiseltä suvulta pitäisi tarvittaessa erikseen ottaa selville, miten se haluaa nimensä äännettävän. Siksi [šärvbek]-asun täytyy riittää; suku tai sukuhaara sittten käyttäköön itse tykönänsä niin hienoja finessejä kuin haluaa.

Kommentit (0)
20.03.201417:13
16983
63

Kirjoitetaanhan myös "Hufvudstadsbladet" vanhahtavalla ruotsilla.

Kommentit (0)
18.03.201417:47
23656
51

Suomen kielen emeritusprofessori Osmo Ikola kirjoittaa Nykysuomen käsikirjassaan (myöhemmät laitokset nimellä Nykysuomen opas) mm.:

"[Luku] IX. Vierassanat                                                                                                                                   

- - Vieraskielisiin sanoihin kuuluvat myös vieraskieliset paikannimet (paitsi sellaiset kuin Tukholma, Hampuri jne.) - - ja muut vieraskieliset proprit."

Vierassanaksi luokittaminen tapahtuu siis jonkin kielen, tässä tapauksessa suomen kielen, käyttäjien positiosta eikä jonkin maan kielisuhteiden ja virallisiksi määriteltyjen kielten pohjalta.

 

Kommentit (0)
18.03.201415:38
21719
50

V. V. Kandestoeberin (nimimerkki?) vastaus on periaatteessa aivan oikein: olisi kohtuutonta, että ihmiset saisivat itse sanella, miten heidän nimensä lausuminen tai taivutus poikkeaa kieliopista tai ko. kielen yleisestä ääntämisestä. Muutama vuosi sitten Esa Lonka ilmoitti medialle, että hänen sukunimensä taivutetaan esim. genetiivissä "Lonkan". (En muista, oliko ohjeistettu, puhuttaisiinko monikossa Longista vai Lonkista.) Jotkin tiedotusvälineet noudattivat tätä jonkin aikaa, mutta ovat siitä onneksi luopuneet. Muutenhan pitäisi aina Lonka-nimisen ihmisen yhteydessä tarkistaa, haluaako hän nimensä taivutettavaksi kieliopillisesti oikein vai väärin. Mutta takaisin asiaan.

"Olisi aivan kohtuutonta olettaa, että kultakin vierasnimiseltä suvulta pitäisi tarvittaessa erikseen ottaa selville, miten se haluaa nimensä äännettävän." Hmm, jos tuo Otavan Ison Mustan sankarillinen toimituskunta olisi voinut tällaisen tarkistuksen tehdä, he epäilemättä olisivat sen toteuttaneet... JOS haluaa ääntää nimen korrektisti, on ajateltava asia vielä kerran & huolella: jos henkilö on vaikka tunnettu katalaani - sanotaan nyt Carles Puyol tai Antoni Tàpies i Puig - on epäkorrektia ryhtyä selvittämään "oikeaa" äänneasua kastiliasta eli normiespanjasta.

Sillä Schjerfbeckhän ei ole vierasnimi! Ruotsi on Suomen virallinen kieli. Kaipa muuallakin samannimisiä on, mutta kirjoitin nimenomaan Helenestä, joka oli suomalainen, kuten vanhempansakin. Ei ole mitään syytä, miksi ruotsinruotsalaiset ääntämisopit menisivät tässä suomenruotsalaisten ohi! Suvun oma ääntäminen ei varmaankaan aikanaan (1800-luvulla?) ole ollut tuulesta temmattu eikä tahallaan sen ajan suom(enruots)alaista ääntämiskäytäntöä rikkova, luultavasti pikemminkin päinvastoin. Meillä, jotka tätä sivustoa luemme on nyt MAHDOLLISUUS muuttaa omaa ääntämistämme. Itse olen aina lausunut [laagerlööf] ja nytpä tiedän korjata sen.

Muut voivat halutessaan lausua Schjerfbeckinsä kuten ennen, oikein eli väärin, tai vaihtaa sen korrektiin riikinruotsalaiseen tai hyperkorrektiin kotoperäiseen.

Kommentit (0)
17.03.201419:16
21719
38

Mikäli kysyjä tarkoittaa Helene Schjerfbeckiä, on totta, että moni (ainakin Suomessa) ääntää sen joko [šerfbek] tai [šärfbek]. Kuitenkaan Ruotsin eduskunnan - ja wikipedian - muoto [šärvbek] ei ole oikein; eräs tuttavani kysyi muinoin suvun jäseneltä, miten he sen ääntävät. Vastaus oli [šäärbek], ilman sen enempää äffää kuin veetäkään. (Ä oli itse asiassa puolipitkä, mutta en onnistunut sijoittamaan puolipitkän vokaalin `-merkkiä ä:n päälle.)

Kommentit (0)
18.03.201419:48
21719
38

En aio tämän jälkeen jatkaa tätä kannunvalantaa, mutta Suomessa äännetään ruotsia eri tavalla kuin Ruotsissa. Voisi sanoa vaikka vanhanaikaisemmin, siten se voi päteä myös suomenruotsalaisiin nimiin, ja tässä tapauksessa päteekin. Olkaamme siitä ylpeitä ja pitäkäämme tällaista perinnettä osaltamme yllä. Jälkeemme tulevat tehkööt mitä lystäävät.

Kommentit (0)

Vastauksesi