Kysymykseni saattavat olla hieman arkoja, mutta kysynpä kuitenkin.

Kysymykseni saattavat olla hieman arkoja, mutta kysynpä kuitenkin.

Kysymykseni saattavat olla hieman arkoja, mutta kysynpä kuitenkin. Olen syntynyt 80-luvun lopussa, joten minulla ei ole mitään todellista käsitystä Suomen ja Neuvostoliiton välisistä suhteista. Siksipä minua kiinnostaakin, että miksi Suomessa tunnuttiin hieman ihannoivan Neuvostoliittoa 70-luvulta ainakin 80-luvulle? Miksi oli niin paljon kommunisteja ja taistolaisia? Minkä takia suomalaiset rakensivat samanlaisia harmaita laatikko-kerrostaloja kuin neuvostoliitossa rakennettiin? Mikä oli Kekkosen ja Mauno Koiviston käsitys Suomen ja Neuvostoliiton välisistä suhteista? Näitä asioita ei ole historiankirjoissa kerrottu, joten kiitän vastauksistanne!

Vastaus

Hei vaan!

Minusta näissä asioissa ei enää ole mitään arkaa (tai ei ainakaan pitäisi olla). Yritän vastailla kysymyksiisi parhaani mukaan. En tosin ole mikään historian erityisasiantuntija, vaikka Suomen lähihistoriasta olenkin kiinnostunut. Kysymystesi aihepiiri on niin laaja, että säällisten vastausten saamiseksi on hyvä perehtyä suosittelemiini lähteisiin HelMet-kirjaston aineistoluettelossa ja netissä. Kannattaa seurata myös iGS:n palstaa ja sinne mahdollisesti tuleva lukijoiden täydennyksiä ja kommentteja.

Käsittääkseni Neuvostoliitolle myönteiseen ilmapiiriin vaikutti ensisijaisesti kaksi tekijää: jo Toisen maailmansodan jälkeen alkanut suomettuminen sekä 1960-luvulla noussut vasemmistolainen, Neuvostoliittoa ihannoiva opiskelijaliike.

Facta Tietopalvelu -online-tietosanakirja määrittelee suomettumisen länsieurooppalaisten valtioiden itsenäisen poliittisen päätöksenteon kaventumiseksi ja niiden liukumiseksi Neuvostoliiton valtapiiriin. Suomettumis-käsite yleistyi länsimaissa 1960- ja 1970-luvun vaihteessa, jolloin Suomen ulkopolitiikan nähtiin palvelevan Neuvostoliiton tarkoitusperiä. Suomessa Neuvostoliiton myötäilyn on katsottu vaikuttaneen sisäpolitiikkaan ja kotimaiseen mielipiteenmuodostukseen sekä luoneen eräänlaisen itsesensuurijärjestelmän.

Monien opiskelijoiden ja muiden nuorten keskuudessa vasemmistolaisuus oli 1960- ja vielä 1970-luvulla kovassa huudossa. Neuvostoliittoa ihannoitiin ja porvarillista hapatusta kritisoitiin. Liike ei ilmeisestikään ollut henkilömäärältään kovin merkittävä, mutta silti hyvin näkyvä suomalaisessa yhteiskuntaelämässä.

Presidentti Kekkosen ulkopolitiikassa Neuvostoliitto oli ensimmäisellä sijalla. Tuohon aikaan ei oikeastaan muita vaihtoehtoja ollut. Kekkonen halusi turvata Suomen tulevaisuuden ylläpitämällä ystävällisiä suhteita Neuvostoliittoon. Mauno Koivisto jatkoi samaa, jo Paasikiven aloittamaa linjaa.

Luettavaa suomettumisesta ja vasemmistolaisesta opiskelijaliikkeestä:

Suomettuminen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomettuminen

Timo Vihavainen: Kansakunta rähmällään : suomettumisen lyhyt historia (Otava 1991)
http://www.helmet.fi/record=b1570436~S12*fin

Suomi muuttuvassa maailmassa : ulkosuhteiden ja kansallisen itseymmärryksen historiaa (Edita 2010)
http://www.helmet.fi/record=b1936434~S12*fin

Opiskelijaliike
http://fi.wikipedia.org/wiki/Opiskelijaliike

Taistolaisuus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taistolaisuus

Johan Bonsdorff: Kun Vanha vallattiin (Tammi 1986)
http://www.helmet.fi/record=b1170507~S12*fin

Kimmo Rentola: Vallankumouksen aave : vasemmisto, Beljakov ja kekkonen 1970 (Otava 2005)
http://www.helmet.fi/record=b1714390~S9*fin

Luettavaa Urho Kekkosen ja Mauno Koiviston Neuvostoliiton-suhteista:

Martti Häikiö: Historia ja väärät profeetat : kirjoituksia Suomen historian kipupisteistä (Edita 2008)
http://www.helmet.fi/record=b1881182~S9*fin

Seppo Keränen: Moskovan tiellä : Urho Kekkonen ja Neuvostoliitto 1945-1980 (Otava 1990)
http://www.helmet.fi/record=b1336960~S9*fin

Esa Seppänen: UKK:n syvä jälki : perintö vai painolasti? (Ajatus Kirjat 2009)
http://www.helmet.fi/record=b1890307~S9*fin

Juhani Suomi: Epävarmuuden vuodet : Mauno Koiviston aika 1984-1986 (Otava 2006)
http://www.helmet.fi/record=b1784220~S9*fin

Biografiakeskuksen artikkeli Urho Kekkosesta
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/632/

Biografiakeskuksen artikkeli Mauno Koivistosta
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/633/

Kirjastoissakin suomettuminen näkyi. Aihepaketti Kielletyt kirjat – vain opintosalikäyttöön! Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla
http://www.lib.hel.fi/Page/3156f7ee-682f-4b68-82ea-ec756f214f22.aspx?gro...

Kommentit (0)

Vastauksesi