Kysy.fi:n synty

Kysy.fi:n synty

Kenen / keiden idea on ollut aloittaa tämän kirjaston kysymys-vastaus-palvelu? Oliko siihen jokin malli muualta, ulkomailta? Nyt ei puhetta esim. Hesarin Kirstin -Torstin palstasta. Terv. iloinen stadilainen kunnallisveron maksaja

Vastaus

Kysy.fin edeltäjä iGS eli Tietohuoltoasema syntyi vuonna 2001. Tarina alkoi Bill & Melinda Gates -säätiön maailmanlaajuisesta Access to Learning -palkinnosta, jonka Helsingin kaupunginkirjasto sai internetin käyttömahdollisuuksia edistävästä työstä vuonna 2000. Kaupunginkirjasto oli kautta historian ensimmäinen, joka palkinnon sai.

Koska palkinto oli myönnetty tiedonhankinnan edistämisestä, kaupunginkirjasto päätti tehdä jotain, joka avaisi entisestään portteja tiedon lähteille. Syntyi ajatus Tietohuoltoasemasta. Tosin säätiöidyillä palkintorahoilla tehtiin paljon muutakin, mm. kaunokirjallisuutta esittelevä Sanojen aika -tietokanta.

Tietohuoltoaseman idea esiteltiin Gates-säätiön palkintotilaisuudessa yleisölle. Silloin vakiintui myös nimi iGS. Esittelyssä ”tietohuoltoasema” oli käännettävä englanniksi ja letkeän rimmaava information Gas Station jäi elämään.

Alkuaikoina iGS oli konkreettinen, fyysisessä tilassa toimiva tietohuoltamo. Tietohuoltoaseman suunnitteli arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli, jossa innostuttiin ajatuksesta, että tietoa jaettaisiinkin huoltoasemalta. (Liitteenä kuva Tietohuoltoasemasta.)

Avajaiset olivat 31.1.2001. Aluksi vastaajatiimi muodostui noin kymmenestä Helsingin kaupunginkirjaston työntekijästä. Vastaajat päivystivät vuoroissa asemalla, joka sijaitsi ensimmäisen vuotensa Lasipalatsin näyttelytilassa. Tiedonhaun opastus vierihoitona käsitti puolet työajasta ja puolet työajasta kului asemalle lähetettyihin kysymyksiin vastaamiseen.

Kysymyksiä vastaanotettiin alkuvaiheessa vain tekstiviesteinä. Myös vastaukset annettiin tekstiviesteinä. Vastauksen piti siis mahtua 160 merkkiin. Internetissä kysymyksiä saattoi iGS-lähettää keväästä 2001.

Ensimmäisen vuoden jälkeen Tietohuoltoasema oli lähes vuoden kiertueella mm. Helsingin rautatieasemalla ja Pasilan asemalla, Jugend-salissa, Sanomatalon mediatorilla, vanhusten palvelukeskuksissa ja kirjamessuilla. Matkustipa Tietohuoltoasema Tampereellekin kongressiin. Hiljalleen fyysinen asema jäi kuitenkin pois käytöstä ja palvelu siirtyi kokonaan verkkoon.

iGS-sivusto uudistettiin vuonna 2013 ja nimi muuttui tuolloin Kysy.fiksi. Uudistuksen myötä myös rekisteröityneet asiakkaat ovat voineet vastata kysymyksiin. iGS:n ja Kysy.fin vastausmäärä on tähän mennessä lähes 91 000. Nykyään kirjastovastaajia on reilu sata, joista puolet vastaa aktiivisesti. Vastaaminen tapahtuu muun kirjastotyön ohessa.

Vuosina 2003–2013 Ylen aikaisella pyöri kirjaston ja Ylen yhteistyönä radio-ohjelma Kysy mitä vain. Viikoittainen ohjelma syntyi verkkotietopalvelun ”oheistuotteeksi”. Jokaisessa ohjelmassa vastattiin yhteen kysymykseen. Radio Helsingissä lähetettiin lisäksi Stadin salaisuudet -ohjelmaa, joka perustui verkkotietopalveluun lähtettyihin Helsinki-aiheisiin kysymyksiin vastaamiseen.

Alun perin kaksivuotiseksi suunniteltu projekti on ottanut paikkansa tiedon kentällä. Kysy.fi ei rajoitu palvelussaan vain kirjastomaisiin kysymyksiin ja tiedontarpeisiin, vaan helposti lähestyttävä palvelu on kansalaisen tiedonhaun erityisavustaja monenkirjavissa asioissa.

Tietohuoltoasema huomioitiin aikoinaan palkinnoin. Suomen Tietopalveluseura (nykyisin Tietoasiantuntijat ry.) valitsi iGS:n vuoden 2004 Tiedon taitajaksi ja City-lehti nimesi Kaupungin parhaaksi tietopalveluksi vuonna 2005.

Muitakin kirjastojen ylläpitämiä verkkotietopalveluja toki on Suomessa ja muualla maailmassa. Tässä muutama esimerkki:

Valtakunnallinen yleisten kirjastojen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu: http://www2.kirjastot.fi/kysy/

Yhdysvaltain Kongressin kirjaston Ask a Librarian: https://www.loc.gov/rr/askalib/
(Samalla nimellä on muitakin vastaavia palveluja Yhdysvalloissa ja Britanniassa.)

Ruotsin ”Kysy kirjastonhoitajalta” Bibblan svarar: http://bibblansvarar.se/

Kuva: 
Kommentit (0)

Vastauksesi