Kutsuttiinko neuvostoliittolaisia neuvostoliittolaisiksi vai venäläisiksi?

Kutsuttiinko neuvostoliittolaisia neuvostoliittolaisiksi vai venäläisiksi?

Kun Venäjä vielä oli Neuvostoliitto, kutsuivatko tavalliset suomalaiset ihmiset kyseisen maan ihmisiä neuvostoliittolaisiksi vai venäläisiksi?

7 vastausta

Useimmiten venäläisiksi. "Neuvostoliittolainen" on aika pitkä, virallisenoloinen ja huonosti nopeatempoiseen puhekieleen sopiva sana. Nuoremmat puhuivat "neukuista" muistaakseni ainakin 1980-luvulta ja vanhempi, sodan kokenut sukupolvi käytti melko taajaan nykyään paheksuttua ryssä-sanaa.

Kommentit (0)
27.03.201414:52
18328
69

Kysy.fi kirjoitti:

"- - vanhempi, sodan kokenut sukupolvi käytti melko taajaan nykyään paheksuttua ryssä-sanaa"

Näin ne ihmisten muistikuvat eroavat. Itse kuuntelin ja puhutinkin monesti silloisena nuorena henkilönä 70- ja 80-luvulla sosiaalisesti "tavallisia" entisiä rintamamiehiä. En muista ryssä-sanaa juuri koskaan viljellyn. Ymmärsivät varmaan kunnioittaa taannoisia vastustajiaan paitsi sotilaina myös ihmisinä. Tämähän näkyy selvästi jo Olavi Paavolaisen Synkässä yksinpuhelussa, kun hän kuvailee kesän 1941 sotaanlähtötunnelmia:

"Syvää vastenmielisyyttä tuntien kuuntelen, miten eräät [tiedotus]komppanian pojista panevat asemille saapuessamme pystyyn laulusakkeja, koettaen opettaa yleisölle ja oudon hiljaisille sotilaille Pallen typerimpiä schalagereita, varsinkin inhoittavalla tavalla pornografissadistista 'Silmien välliin... [ryssää]'. - - Suomen kansan kunniaksi on sanottava, että huutosakinkaan voimalla ei siviilejä enempää kuin sotilaita juuri saada yhtymään kertosäkeeseen."

Sanan "taaja" käyttö lienee siis ollut ennen vuoden 1991 jälkeistä ns. uuspatrioottista käännettä, niin kuin Leppäsen Preeti Pohjantähdessä sanoo, "vähän niin kun parempien ihmisten asia".

Kommentit (0)
27.03.201422:30
4255
55

Neuvostoliittolainen, neukku, venäläinen, ryssä, slobo, vanja, iivana. Kaikkia noita nimityksiä käytettiin. Ryssä-sanakaan ei aina ollut edes halveksiva. Se oli vain lyhyt ja ponnekas, esim: "Ryssät voitti lätkän maailmanmestaruuden".

 

 

Kommentit (0)
28.03.201417:12
18328
51

Jos sitten siirtyisi muisteloista vähän yleisemmälle tasoille:

Perussanakirjassa (1996) ryssä-sanan yhteydessä on sävyä osoittava merkintä (halv.) = 'halventava, halventavasti'.

Paunosen Stadin slangin sanakirjassa (2002) sanan yleisyydestä on merkintä "harv. [harvinainen, harvoin] 1950 - 70-l., yleistynyt jälleen 1980-l:n loppupuolelta". Siis aivan päivänvastoin kuin Kysy.fi:n vastaaja esitti, ainakin Helsingin puhekielen osalta.

Sanojen merkityssisältö ja väritys saattavat muuttua aikojen saatossa. Vrt. esim. afroamerikkalaista henkilöistä varhemmin käytetyt nimitykset. Näin on myös ja nimenomaan laita niin latautuneen sanan kuin "ryssä".

Suomen Venäjän-aikana ("keisariaikana") ryssä on kaiken todennäköisyyden mukaan ollut kansankielessä sävyltään jokseenkin neutraali: esim. 'reppu- tai laukkuryssä', 'ryssän-Niku' (Nikolai II) jne.

Kaikki muuttui vuonna 1918 kansalaissodan yhteydessä ja jälkeen. Alettiin propagoida intensiivistä "ryssänvihaa" (vrt. esim. AKS:n sisärengas Vihan Veljet). Myös 1800-luvun kansanomainen ryssä-sana sai erittäin voimakkaan etnisesti halventavan sisällön, joka se säilytti jatkosodan loppuun asti (ja erinäisissä yhteiskuntaryhmissä siitä eteenpäinkin meidän päiviimme asti). Kuvaava on valkoisten vuoden 1918 punaisille antama nimitys "punaryssät". Ryssävihan synnyn kytköksen vuoteen 1918 ovat mm. Matti Klinge (1972) ja Outi Karemaa (1998) osoittaneet tutkimuksissaan. Jos sen haluaa kiistää, on varmaan parasta etsiä ja julkaista sopiva vastaevidenssi.

Jatkosodan aikana ryssittely jatkui estottomasti, nimenomaan etnisesti halventavassa merkityksessä,kuten Heikki Luostarinen on tutkimuksessaan Perivihollinen (1986) osoittanut. Sitä käyttivät todella taajaan sanomalehdet, TK-miehet ja vaikkapa Pekka Tiilikainen kumppaneineen Aunuksen radiossa. Tosin "riemusotavaiheen" mentyä ohi ja Hitlerin sotakoneen alkaessa yskiä Suomen sotilas- ja valtiojohto päätti mm. Valtion tiedotuslaitoksen kautta varovaisuussyistä kieltää ryssä-sanan käytön julkisuudessa. Jos selaa 70  vuotta vanhoja päivälehtiä, huomaa, että ryssä-sanan korvannut "bolsevikki"-nimityskin alkaa hävitä alkuvuodesta 1944 ja vaihtua neutraaliin termiin venäläinen. Jäisi aivan käsittämättämäksi, miksi näin tehtiin, jos oletetaan, ettei itse sanassa ollut mitään venäläisiä loiukkaavaa.

Sotavuosien osalta arvelen edelleenkin, että Olavi Paavolainen tiesi mistä puhui. Mitä tulee kapteeni R. Palmrothin eli "Pallen" hengentuotteeseen, "Silmien välliin"-lauluun, niin sen säveltäjänä näkyy olleen se kuuluisa, salaperäinen Trad. Emme siis tarkkaan voi tietää, mitä jokin nykyvenäläinen orkesteri tarkoittaa soittovalinnallaan: perinteistä "Karjalan poikia"-polkkaako vai peräti ironisesti Pallen muunnelmaa  vaiko sitten ihan jotain kotivenäläistä versiota.
 

Kansallisuus kuten kielikin liittyvät hyvin läheisesti ihmisen koko identiteettiin, ja niihin puuttuminen epäkorrektiksi koetulla tavalla saavat usein aikaan kiivaitakin reaktioita.  Kannattaisiko siis matkoillaan kokeilemalla jatkaa osallistuvaa havainnointia sen selvittämiseksi, ovatko pahastujat todella aina ja vain  suomalaisia ei-asianosaisia ja äkkivääriä.

 

Kommentit (0)
29.03.201410:44
13909
51

V. V. Kandestoeberin ansiokkaaseen katsaukseen voidaan lisätä maininta Perussanakirjan (1990-luku) edeltäjän Nykysuomen sanakirjan ryssä-artikkelista. NS:n osa IV ilmestyi vuonna 1956. Siinä hakusanaa "ryssä" luonnehditaan: kans., puhek. Siis kansanomaisesti, puhekielessä. Ei viittausta halventavaan sävyyn.

Kuten kirjastonhoitaja alkuperäisessä vastauksessaan mainitsikin, "ryssä" on nykyään paheksuttu.

igs-kysy-palvelussa ryssää on selvitelty 4.3.2009 laajemmin.

Toisessa kommentissa luetelluista slangisanoista voisi todeta, että ainakaan slobo, vanja ja iivana eivät kuuluneet "tavallisten suomalaisten ihmisten" normaaliin puheeseen. Kunniakasta Stadin slangia käytti neuvostoaikanakin vain vähemmistö helsinkiläisistä, muista suomalaisista puhumattakaan.

O T on oikeassa huomauttaessaan, että Neuvostoliittoon kuului muutakin kuin Venäjä. Arkipuheessa nimiä käytettiin kuitenkin synonyymeinä ainakin sodanjälkeisinä vuosikymmeninä 1980-luvulle asti. Venäjä oli NL:n ylivoimaisesti suurin ja tunnetuin osa. Pitkä itärajamme oli samalla kertaa sekä Venäjän että Neuvostoliiton Suomen-vastainen raja.

Se, että tavalliset suomalaiset käyttivät usein venäläinen-sanaa myös tarkoittaessaan neuvostoliittolaista, tuli dokumentoiduksi Nykysuomen sanakirjaankin. Viimeisessä, VI osassa, joka viimeisteltiin 1950-luvun lopulla, mainitaan "venäläinen"-hakusanan kohdalla, että sanaa käytetään "nyk. us." (nykyään usein) synonyyminä sanalle "neuvosto(liitto)lainen". Niinkin arvovaltaisessa yhteydessä kuin tasavallan presidentin sodanaikaisessa puheessa vaihtelivat "Venäjä" ja "Neuvostoliitto" täysin synonyymeinä.

Nimet Venäjä ja Neuvostoliitto voitiin oppia synonyymeiksi koulussakin. Iivari Leiviskän laatima, Eino Kärjen uudistama ja kouluhallituksen hyväksymä Suomen maantiedon oppikirja: "Suomi rajoittuu etelässä Suomenlahteen. - - Lännessä on Ruotsi, pohjoisessa Norja, idässä ja kaakossa Venäjä eli Neuvostoliitto. (6. p. 1954 s. 3)

Kommentit (0)
27.03.201419:24
1186
44

Kuuluihan Neuvostoliittoon muitakin alueita kuin nykyinen Venäjä.

Kommentit (0)
28.03.201414:26
1718
20

Minun lapsuudessani ja nuoruudessani maaseudulla 1800-luvulla ja vähän myöhemminkin syntyneistä useimmat, varsinkin miehet, käyttivät hyvin sujuvasti ryssä- nimitystä venäläisistä puhuessaan, varsinkin muistellessaan tapahtumia ja tilanteita ennen vuotta 1918.
Selvästi huomasi, että se nimitys oli ollut aikanaan ihan luontevaa arkikieltä ja säilyi heidän sanastossaan vielä toisen maailmansodan jälkeenkin.
Esimerkiksi isäni kotikunnassa oli jossakin vaiheessa ollut sijoitettuna venäläinen ratsuväen osasto, josta hän ja muut "ukot" useinkin kertoilivat, eivätkä koskaan negatiivisessa tai halveksivassa sävyssä.. Silti ne sotilaat upseereineen päivineen olivat ryssiä.
Eiköhän se ryssä-sana ollut Olavi Paavolaisenkin puhekielessä melko tavallinen ennen Synkän yksinpuhelun ilmestymistä?

1970-80-luvuilla tehtiin paljon Neukkulan-retkiä työn merkeissä ja siihen aikaan paikallisväestöstä käyttivät porukan äkkiväärätkin sumeilematta rysky-nimitystä, sitä kai pidettiin aatteen kannalta vähän sopivampana. 

Taisi olla vuosi 2005 tai niillä main, kun olimme laivaristeilyllä Helsingistä Pietariin, niin sillä kertaa venäläisten tervetuloa-orkesteri satamassa soitti "silmäin välliin ryssää"-kappaletta.
Taitaapi siis ryssittelyn kohdalla olla niin kuin monen muunkin asian, että eniten se "loukkaa" joitakin ei-asianosaisia, kun taas nimittelyn kohteet eivät lotkauta korviaankaan.

.

 

 

 

 

 

Kommentit (0)

Vastauksesi