Kun ne kaksi naista syyttivät Vesa Keskistä raiskauksesta niin Keskistä...

Kun ne kaksi naista syyttivät Vesa Keskistä raiskauksesta niin Keskistä...

Kun ne kaksi naista syyttivät Vesa Keskistä raiskauksesta niin Keskistä pidettiin varmana raiskarina? Kun sitten tuli selväksi että koko raiskausta ei ollut tapahtunut ja Keskinen haki oikeutta oikeudesta sanottiin että ei voi olettaa että naiset muistaisivat kun olivat kännissä. Siis täh? Jos nostetaan rikossyyte sillä perusteella että ihminen/ihmiset sanovat että joku on heidät raiskannut ja vielä selitetään suuret tarinat päälle niin miten ei voi muistaa tapahtunutta? Kai ihminen itse tietää onko hänet raiskattu vai ei? Eihän poliisin tehtävä ole selvittää onko rikosta tapahtunut vaan se kuka sen on tehnyt? Jos ihminen ei itse tiedä onko hänet pahoinpidelty tai raiskattu niin miten siitä voidaan nostaa syyte? Eikä tässä tapauksessa naiset joutuneet edes maksamaan keskisen asianajajia. Siis käytännössä ihmisen saa syyttää rikoksesta mistä ei ole mitään todisteita eikä kukaan edes muista että rikosta on tapahtunutkaan ilman mitään vastuuta. Onko tämä oikeusvaltio?

Vastaus
30.05.201017:43
29958
106

Tämä kysymys kuulostaa epäilyttävästi enemmän mielipidekirjoitukselta kuin todelliselta kysymykseltä. Tällaiset kysymykset saattavat jäädä jatkossa ilman vastausta, mutta koetan nyt kuitenkin vastata esitettyihin kysymyksiin.

Esitutkintalain mukaan poliisin ”on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty”. Esitutkinnassa voi siis hyvin selvitäkin, ettei mitään rikosta ole tapahtunutkaan. Tällöin tutkinta voidaan 43 §:n mukaan lopettaa. Esitutkintalaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870449.

On täysin mahdollista, että ihminen raiskataan tai häntä käytetään seksuaalisesti hyväksi ilman, että hän muistaisi tapahtunutta jälkeenpäin. Yleensä tuollaisissa tapauksissa lienee alkoholilla osuutta asiaan eli uhri on ollut sammuneena. Jos moisesta ei voitaisi nostaa syytettä, olisi sammuneiden raiskaaminen käytännössä laillistettua, eikä sellaista kaiketikaan haluta. Tuomioistuin kuitenkin sitten punnitsee, onko teon tapahtumisesta riittävästi näyttöä ja täyttyvätkö tietyn rikoksen tunnusmerkit.

Kunnianloukkaustapauksissa vaaditaan aivan samalla tavalla näyttöä tapahtuneesta. Jos siis raiskauksesta syytettäessä pitää osoittaa, että raiskaus on tapahtunut, täytyy kunnianloukkaustapauksessa pystyä osoittamaan, ettei raiskausta ole tapahtunut. Tiedotusvälineissä olleiden uutisten perusteella hovioikeus on ilmeisesti tässä tapauksessa katsonut, ettei ole riittävästi näyttöä siitä, ettei raiskausta olisi tapahtunut. Näyttöä tarvitaan siis tuohonkin suuntaan riittävästi, ja hovioikeus oli punninnut asian toisin kuin käräjäoikeus. Tapauksessa on kuulemma ollut aika paljon epäselvyyksiä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa hovioikeuden tuomioon. Tapauksen yksityiskohtia tuntematta on kuitenkin vaikea kommentoida hovioikeuden päätöksen takana olleita perusteita.

Ihmisiä ei jatkossakaan voi syyttää perusteetta mistä tahansa. Siitä kertovat myös tilastot, sillä vuonna 2008 oikeudessa käsiteltiin 609 tapausta, joissa oli kyse yksityisyyden, rauhan tai kunnian loukkaamisesta, ja niistä 437 tapauksessa syyte hyväksyttiin. Samana vuonna hovioikeus käsitteli 107 noiden rikosnimikkeiden alle kuuluvaa tapausta, ja lähes puolessa tuomio jätettiin ennalleen. Nämä tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tietokannasta osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp.

Kommentit (0)

Vastauksesi