Kun kutsunnoissa ja myöhemmin itse intissä joutui vastaamaan psykologisessa...

Kun kutsunnoissa ja myöhemmin itse intissä joutui vastaamaan psykologisessa...

Kun kutsunnoissa ja myöhemmin itse intissä joutui vastaamaan psykologisessa testissä (tai mikä se nyt oli) moneen sataan kysymykseen esim. "Pidatkö äidistäsi? Jos olisit taidemaalari, niin piirtäisitkö kukkia?" jne., niin mikä niiden kysymysten perimmäinen tarkoitus oli. Sama kysymyshän (erityisesti tuo "pidätkö äidistäsi?") saatoi esiintyä monta kertaa kysymysten joukossa. Katsottiinko niiden avulla, että vastasi järjestellmällisesti samaan kysymykseen samalla tavalla vai onko tämä kaupunkilegendan mukaan vain piilotesti, jotta homot (= kaupunkilegendan mukaan taidemaalarit, jotka piirtävät kukkia) saatiin näin eroteltua ja evättyä pääsy armeijaan. Vai mikä sen testin tarkoitus oikein oli???? Voitteko ottaa selvää?

3 vastausta
13.12.201619:47
14301
45

Samojen kysymysten toistamisessa lienee ollut myös se idea, että toisinaan "haluaisin olla kukkakauppias", vastaa kyllä tai ei, olikin kuulemma esitetty muodossa "en haluaisi olla kukkakauppias", kyllä vai ei, jolloin se vakavissaan olemisen vakuuttaminen on vielä vaikeampaa. Kun testattava kiirehtii ja on jännittynyt ja hädissään, voi vastauksesta tulla mitä kummallisimpia tuloksia. Ehkä siinä kiireessä joku kukkakauppias ilmoittaa leikkivänsä nukeilla..

Kommentit (0)
13.12.201612:34
12639
36

Noita kontrollikysymyksiä on nykyään joka paikassa, näytti olevan viimeksi vaalikoneissakin. Jos olisin itse käsittelemässä jotain vastauspakettia, haluaisin jollain konstilla karsia pois ainakin pahimmat pellet. Oletetaanpa, että vastaat marketin "käyttäjätutkimukseen". Väite 6: "Minusta on hyvä, että jäätelöt ovat samassa paikassa kuin muutkin pakasteet." (Täysin samaa mieltä ... [...] ... Täysin eri mieltä) Väite 17: "Haluaisin, että jäätelöt olisivat kassojen vieressä, erillään muista pakasteista." (Täysin jne.) Jos joku vastaa ristiriitaisesti useampaan tuollaiseen kysymyspariin - jotka on tietenkin hajautettu erilleen toisistaan - hän ei todennäköisesti ole vastannut kyselyyn tarpeeksi "vakavissaan" ja koko lomake menee mappi Ö:hön, tai siis itse panisin sinne. Muut vaihtoehdot ovat ikävämpiä: hän on tosi tyhmä tai tosi epävakaa ihminen. Näistä ehkä ollaan intissä tarkempia...

Kommentit (0)
05.12.200816:37
527
27

Psykologi Kai Nyman Maanpuolustuskorkeakoulun Käyttäytymistieteiden laitokselta vastaa seuraavasti:

”Esitetyn tyyppiset kysymykset liittyvät varusmiesten psykologisiin testeihin. Ne ovat osa varusmiesjohtajavalintoja, joihin vaikuttavat monet muutkin asiat (mm. kouluttajien ja varusmiesesimiesten arviot sopivuudesta ja motivaatio koulutukseen).

Psykologisilla testeillä selvitetään koulutuksessa vaadittavia oppimisvalmiuksia aikarajoitteisilla lahjakkuustesteillä (peruskoe 1) sekä luonteen tasapainoisuutta ja johtamisominaisuuksia kyselylomakepohjaisilla luonne- ja toimintatyylitesteillä (peruskoe 2). Kysyjän esittämät esimerkkikysymykset viittaavat tähän peruskoe 2:n yhteen osaan - tosin tuota kukkien piirtelyä ei kyllä kysymyssarjassa ole mukana.

Kyselylomakepohjaisissa luonne- ja toimintatyylitesteissä on mukana sekä suoraan arvioitaviin asioihin liittyviä kysymyksiä(ns. "läpinäkyviä" kysymyksiä) että kysymyksiä, joista maallikkovastaaja ei voi suoraan päätellä, mihin ne liittyvät. Tämänkaltaiset epäsuorat kysymykset on tutkimuksilla todennettu
liittyvän arvioitaviin käsitteisiin. Yksittäisiä vastauksia kysymyksiin ei tutkita sellaisenaan, vaan ne liittyvät osaksi erilaisia kysymyskokonaisuuksia. Näitä ksymyskokonaisuuksia ei paljasteta ulkopuolisille, sillä se vaikuttaisi testin toimivuuteen jatkossa.

Lyhyesti - kysyjän vastauksia luonnetesteihin käytettiin aikoinaan osana hänen soveltuvuutensa arvioimista johtajatehtäviin. Se, mihin esitetyt kysymykset liittyvät, eivät ole kaikilta osin vastaajan pääteltävissä. Kysymykset on kuitenkin tutkimuksissa osoitettu liittyvän sellaisiin ominaisuuksiin, jotka vaikuttavat osaltaan johtamistehtävissä pärjäämiseen. Puolustusvoimissa on myös tutkittu peruskokeiden ennustavan myöhempää johtajatehtävissä onnistumista.”

Nyman ei vastauksessaan puutu kysymysten toistamiseen, mutta kysyttyäni asiaa Helsingin yliopiston psykologian laitokselta, he vastasivat, että tällaisella toistolla tutkitaan, kuinka hyvin vastaaja pitää linjansa.

Jos psykologisten testien teoria kiinnostaa, ainakin Louis H. Jandan ”Psychological testing : theory and applications” tarjoaa lisää tietoa siitä, miten Nymanin mainitsemisen epäsuorien kysymysten voidaan todeta liittyvän arvioitaviin käsitteisiin, miten näissä testeissä yritetään paljastaa huijarit ja niin edelleen ja niin edelleen.

Kommentit (0)

Vastauksesi