Kun aikoinaan siirryttiin 6 päiväisestä työviikosta 5 päiväiseen työviikkoon...

Kun aikoinaan siirryttiin 6 päiväisestä työviikosta 5 päiväiseen työviikkoon...

Kun aikoinaan siirryttiin 6 päiväisestä työviikosta 5 päiväiseen työviikkoon, lyhenikö viiikottainen työaika vai tehtiinkö viikolla pidempää päivää? Miten tämä muutos vaikutti työntekijän palkkaan? Milloin tarkasti siirryttiin 5 päiväiseen työviikkoon Suomessa?

4 vastausta

Pitkien kesälomien jälkeen on oikeastaan ihan mukava, että työviikot ovat viiden päivän mittaisia. Pidempään ei jaksaisi.

Tätä kysymystä lähdimme selvittämään Työministeriön kautta. Sieltä vinkattiin kääntymään SAK:n puoleen, josta löytyy parikin tutkijaa ja historioitsijaa, jotka asiasta tietävät. Tapio Bergholm SAK:sta lähetti kopion kirjastaan Sopimusyhteiskunnan synty II, jossa asiaa selvitetään.

Tuo muutos tapahtui asteittain. Siirtymisestä sovittiin vuosina 63-64. Vuonna 1965 keskusjärjestöt sopivat työajan lyhentämisestä ja laki työajan muuttamisesta astui voimaan 1.1.1966. Työaikaa lyhennettiin eri aloilla asteittain vuodesta 66 vuoteen 70, jolloin kaikki tekivät viisipäiväistä työviikkoa. Suomi oli ensimmäisten joukossa Euroopassa. Kiilasimme jopa Ruotsin edelle tässä.

Alun perin oli kyse työajan lyhentämisestä 40:een tuntiin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että lauantain viisituntinen työpäivä jäi pois. Alun perin ei siis tavoiteltu viisipäiväistä työviikkoa vaan lyhyempää työviikkoa viikkotunnein laskettuna. Aiemmin työviikon mitta oli ollut 48 tuntia, siitä viikko lyheni 45 tuntiin ja lopulta tuohon 40 tuntiin. Työpäivän mitaksi jäi 8 tuntia.

Palkat nousivat niin ripeästi noina vuosina, että palkkataso ei päässyt laskemaan vaikka tehdyt tunnit vähenivät. Työajan lyheneminen saattoi lisätä myös ylitöitä, jolloin ansiot nousivat. Oli myös alakohtaisia sopimuksia. Esim. kirjatyöntekijöiden palkat pysyivät samana, vaikka työaika lyhenikin.

Kaikkia aloja viisipäiväinen työviikko ei koske tuollaisenaan. Esimerkiksi hengellisen työn tekijöillä kirkossa ei ole määritelty työaikaa. Heihin lukeutuvat papit, diakonit ja nuorisotyönohjaajat. Työaikaa ei ole, mutta työviikkoon kuuluu 5 työpäivää ja 2 viikkovapaata. Työtehtävät määrittelevät sitten sen, mitkä päivät osoitetaan vapaapäiviksi. Pappien työviikko oli ollut kuusipäiväinen vielä 70-luvun lopussa.

Tämä työviikon lyhentäminen heijastui myös koululaitokseen, jossa lasten viikko lyheni myös. Lukuvuoden 71-72 jälkeen kouluun ei ole tarvinnut lauantaisin tulla. Tosin nykyään tehdään silloin tällöin tunteja sisään lauantaisin ja sillä pidennellään joitain lomajaksoja.

Aihetta ei ole vielä loppuun käsitelty: Työviikon lyhentämistä pohditaan yhä 40 vuoden jälkeen. Nyt kaupan olisi 30 tunnin työviikko.

Tapio Bergholm: Sopimusyhteiskunnan synty II – Hajaannuksesta tulopolitiikkaan

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1965/19650713

Kommentit (0)
15.08.201600:28
65
65

Vaikea sanoa tarkkaan milloin se muutos tuli, kun olin kansakoulussa silloin. 1970 - 1971 muistamani mukaan. Kahden päivän viikonloppu tuntui kyllä aluksi todella oudolta! Isän töihin se ei vaikuttanut mitenkään, hän painoi usein 6-7-päiväistä työviikkoa ilman mitään korvauksia. Mutta hänellä olikin kunnianhimoa vaikka muille jakaa.

Kommentit (0)
18.08.201618:05
8958
63

Lauantaiden muuttuminen koululaisten vapaapäiviksi lyhensi kesälomia.
Eräissä ammatillisissa oppilaitoksissa aloitettiin syyslukukausi 1968 ensimmäistä kertaa jo elokuun puolella. Silloin tehtiin elokuun viimeisen viikon aikana  "sisään" tunteja niin, että lauantai oli vanhaan tapaan koulupäivä vasta lokakuun alusta lähtien. Siirtyminen vapaisiin lauantaipäiviin saattoi siten olla myös asteittaista.

Samalta ajalta kertyi kokemuksia myös työelämän lauantaipäivistä. Monella alalla oli ensin vapaat lauantait tai viisipäiväinen työviikko vain kesäisin. Vuoden 1969 työpaikassa (valtion laitos) tehtiin vielä syyskuusta 1968 toukokuuhun 1969 lauantaitöitä, mutta ei enää syksyllä 1969 eikä myöhemmin. - Viisipäiväinen työviikko saattoi tarkoittaa lauantaitöitä, jos viikolle osui pyhäpäivä tai lakisääteinen vapaapäivä. Joillakin aloilla, kuten pankeissa, lauantait olivat vapaita silloinkin kun työviikosta tuli siellä nelipäiväinen jonkin muun vapaapäivän vaikutuksesta.

- -
Täydennys
HS 50 vuotta sitten -palstalla julkaistut vanhat uutiset tukevat muistikuvaa siitä, että työviikot lyhenivät ensin vain osaksi vuotta ja "talviaikaan" käytiin työssä kuutena päivänä viikossa.

"HS 50 vuotta sitten sunnuntaina 4.9.1966" (HS 4.9.2016)
"Kuusipäiväinen työviikko käynnistyi rauhallisesti. Talviaikaan siirryttiin lauantaina monissa virastoissa, laitoksissa ja myymälöissä. - - Rauhallisuuteen vaikutti osaltaan se, etteivät mm. kaupungin virastot vielä aloittaneet kuusipäiväistä työviikkoa."

"HS 50 vuotta sitten perjantaina 4.11.1966 (HS 4.11.2016)
"Valtion virastoissa siirryttiin viime kesänä viisipäiväiseen työviikkoon, minkä johdosta ruokatunnit lyhennettiin tunnista puoleen tuntiin. Tänä vuonna [1966] tällainen järjestely oli käytössä kesäaikana kolme kuukautta."

"HS 50 vuotta sitten sunnuntaina 7.5.1967 (HS 7.5.2017)
"Työmarkkinoilla ollaan nyt siirtymässä kesäkauteen ja samalla viisipäiväiseen työviikkoon. Valtion keskusvirastoissa ja ministeriöissä alkoi kesäaika lauantaina. Teollisuuden piirissä noin 85 prosenttia työntekijöistä ja 95 prosenttia toimihenkilöistä saa kesän ajaksi viisipäiväisen työviikon. Maalaiskuntien virastoissa siirryttiin vapaisiin lauantaihin 3. kesäkuuta sekä kaupungeissa ja kauppaloissa viikkoa aikaisemmin. Valtion virastoissa koskee lyhennetty työviikko noin 20 000:ta virkamiestä tämän kuun alusta syyskuun loppuun. Viime kesänä ei viisipäiväisestä työviikosta todettu olevan suuria haittoja."

Kommentit (0)
15.08.201609:35
8090
43

Olin itsekin kansakoulussa, ja muistan hyvin kuinka outoa oli kun vanhemmilla oli lauantai vapaa jo vuoden alusta, lapsilla vasta kevätjuhlan jälkeen. Tiedän varmasti että tämä siirtymävaihe oli jo 60-luvulla, koska vaihdoin koulua vuoden 1970 alussa.

Kommentit (0)

Vastauksesi