Kuka on sotiemme nuorin tarkka-ampuja.

Kuka on sotiemme nuorin tarkka-ampuja.

Kuka on sotiemme nuorin tarkka-ampuja. Onko mahdollisesti niin sanottuja poikasotilaita voinut olla tarkka-ampujatehtävissä? Kiitos.

Vastaus

Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto teki asiasta pientä taustaselvitystä, mutta olemassa olevien dokumenttien perusteella kysymykseen ei saatu erityisen tyhjentävää vastausta. Esille tuli, että aiheesta on kirjoitettu hämmästyttävän vähän. Talvisodan kuuluisimmasta tarkka-ampujasta Simo Häyhästä on toki useampikin teos sekä artikkeli, mutta muutoin kaiken kokoava yleisesitys suomalaisesta tarkka-ampujatoiminnasta puuttuu tyystin.

Lähelle pääsee yliluutnantti Jyrki Tulppalan vuonna 1990 Taistelukoulun kapteenikurssille tekemä opinnäyte "Suomalaisten tarkka-ampujien toiminta sodassa 1941-1944". Opinnäytteestä käy ilmi, että talvisodan aikana suomalainen tarkka-ampujatoiminta oli vielä järjestäyty-mätöntä ja epävirallista. Asiaan alettiin kiinnittää huomiota vasta asemasodan aikana jatkosodan hyökkäysvaiheen jälkeen, kun tarkka-ampuja -asiassa kehittyneemmät venäläiset alkoivat harventaa suomalaisten rivejä omilla suorituksillaan.

Vuosina 1942-1943 suomalaista tarkka-ampujatoimintaa alettiin suunnittelemaan venäläisiltä saadun mallin mukaan ja tuolloin käynnistyivät myös ensimmäiset viralliset tarkka-ampujakurssit. Tällöin jokaiseen joukkoyksikköön määrättiin tietty määrä tarkka-ampujakoulutuksen saaneita. Talvisodan aikana tarkka-ampujatoiminta ei kuulunut vielä lainkaan suomalaiseen taktiikkaan vaan Häyhän kaltaiset yksittäiset tarkka-ampujat kuuluivat erilaisiin erikoisosastoihin, jotka toimivat suoraan joukko-osastojen komentajien alaisuudessa. Ennen sotia tarkka-ampujakoulutus oli myös järjestäytymätöntä ja saattoi toimia pitkälti erilaisten ampumakerhojen ym. varassa. Tosin Häyhän tapauksessa on mainittava, että hän oli kesällä 1938 kertausharjoituksessa nimenomaan "tarkka-ampujakoulutuksessa".

Kuten Tulppalankin opinnäytteestä ilmenee, lähteistö aiheesta on hyvin niukkaa. Ko. opinnäyte on tehty pääosin haastattelujen, asiakirja-aineiston (Sota-arkisto) sekä venäläisen materiaalin pohjalta.

Tämän johdosta voitaneen todeta yleisellä tasolla, että viime sotien aikaiset tarkka-ampujat olivat varmasti pääosin täysi-ikäisiä ts. vähintään varusmiesikäisiä. Tarkka-ampujan vaatimuksiin liittyi liuta henkisiä ominaisuuksia, jotka eivät suoranaisesti ole ikäsidonnaisia, joskin kokemuksesta oli varmasti hyötyä. Toki sotilaiden joukossa oli niin vapaaehtoisia kuin ikänsä valehdelleitakin, joten joukoissa oli myös alaikäisiä erilaisissa tehtävissä, joskin useimmiten rintaman selustassa esim. lähetteinä, ilmavalvonnassa yms. vähemmän vaarallisissa tehtävissä. Toki yksittäiset poikkeustapaukset ovat mahdollisia, joskin harvinaisia. Yksittäisen taistelijan tasolle on erittäin hankalaa, ellei mahdotonta mennä. Todettakoon, että talvisodan kuuluisin tarkka-ampuja Simo Häyhä oli syntynyt joulukuussa vuonna 1905, eli talvisodan aikana hän oli 33-34 -vuotias.

Aihepiiristä kiinnostuneelle mainittu Jyrki Tulppalan opinnäyte on varmasti kiinnostava tuttavuus. Sitä on mahdollista lukea Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastossa lukusalilainana sekä Sota-arkistossa (sijaintitiedot Taisto-kirjastoluettelossa https://taisto.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?v1=2&ti=1,2&Search%5FA...). Lisäksi aihepiiriä käsittelevät yleisellä tasolla erilaiset tarkka-ampujan oppaat ja ohjesäännöt.

Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston yhteystiedot:
http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/

Kommentit (0)

Vastauksesi