Kuka selvitti nuolenpääkirjoituksen?

Kuka selvitti nuolenpääkirjoituksen?

2 vastausta

Alalla ovat puuhanneet monet tutkijat ja harrastelijat, eikä kaikkia nuolenpääkirjoituksella kirjoitettuja tekstejä liene vielä pystytty selvittämään.

Jonkinlaisena ladunaukaisijana yleensä mainitaan saksalainen Georg  Friedrich Grotefend (1775-1853), joka teki ensimmäiset käänteentekevät  havaintonsa vuonna 1802. Kovin suurta tunnustusta hän ei edes tieteelliseltä lähipiiriltään tuoreeltaan saanut eivätkä hänen tuloksensa näin voineet saada mainittavaa julkisuutta.   

Pidemmälle selvittelyssä eteni Grotefendin myöhempi aikalainen Henry Creswicke Rawlinson (1810-1895), joka teki tulkintansa lähinnä ns. Behistun kirjoituksen avulla. Behistunin kirjoituksessa on rinnakkain tekstit muinaispersiaksi, akkadiksi ja elamiksi.  

 

Aro, Jussi
Nuolenpääkirjoitus
[Otavan suuri ensyklopedia 12. - Otava, 1979}

erikieliset wikipedia-artikkelit

Grimberg, Carl
Kansojen historia 2 : Etu-Aasia, Kreikka. - WSOY, 1980 

 

Kommentit (0)
06.09.201710:35
17084
38

Helsingin yliopiston assyriologian ja seemiläisen filologian ylim. professori Armas I. Salonen kirjoitti asiasta Otavan ison tietosanakirjan (Encyclopaedia Fennica) vuonna 1963 ilmestyneessä kuudennessa osassa seuraavasti:

"Nuolenpääkirjoituksen tulkitseminen alkoi akhaimenidikuninkaiden muinaispersialaisista nuolenpääkirjoituksista,  joiden salaisuuksiin pääsi ensimmäisenä saksalainen G. F. Grotenfend 1802 käsiksi. Elamilaisen nuolenpääkirjoituksen ensimmäisiä tulkitsijoita oli E. Hincks. Vaikein oli sumerilais-akkadilaisen nuolenpääkirjoituksen tulkitseminen,  jonka panivat alulle E. Hincks, J. Oppert, H. Rawlinson ja J. Ménant. Sen jälkeen oli helppo tulkita hurrilaiset, heettiläiset ja haldilaiset nuolenpäätekstit."

Salonen viittasi artikkelissaan seuraavaan lähdekirjallisuuteen: F. Thureau-Dangin, Recherches sur l'origine de l'écriture cunéiforme  (2 nidettä, 1898 - 99); L. Messerschmidt, Die Entzifferung der Keilschrift (1903);  B. Meissner, Die Keilschrift (2 p. 1922); A. Salonen, Kaksoisvirranmaa (1943); J. Friedrich, Entzifferung verschollener Schriften und Sprachen (1954).

Kommentit (0)

Vastauksesi