Kuinka uskottavia suvussa suusta suuhun kiertävät sukutarinat voivat olla tai ovat?

Kuinka uskottavia suvussa suusta suuhun kiertävät sukutarinat voivat olla tai ovat?

Esim. meidän suvussa on kiertänyt tarina, joka alkaa siitä että vietetään suurta hääjuhlaa. Juhlia varten on pantu saaveittain simaa, joka tosin onkin liian vahvaa ja juhlaväkillinen sulhoinen innostuu simapäissään reissaamaan Norjaan. Siellä sulhanen koittaa kolmesti jäynäyttää vahvassa humalassa kuningasta ja lopulta saa tämän siman avulla narrattua valtaamaan Skotlantia. Saaliina tuodaan uudet vaimot joka miehelle, mutta koska pelätään edellisten olevan viroissa jäävät miehet asumaan Veeanmaalle Koivikkoon eli katalaan kaupunkiin joka tosin juhlahumussa palaa poroksi ja miehet palaavat Saareen. Ainakin suvussani teetetty geenitutkimus tukee Skotlannissa käyntiä.

Vastaus

Miten mahtava sukutarina! Se muistuttaa hyvin paljon vanhoja legendoja, joita etenkin keskiajalla kiertelevät leikarit kertoivat ihmisten huviksi. Todenperäisyydestä on paha mennä mitään sanomaan, mutta kyllähän tuossa selviä viitteitä historiallisiin faktoihin on.

Ruotsin ja Norjan alueelta lähteneet viikingit ulottivat matkansa Skotlantiin ja Englantiin. Mistäs sen tietää, jos juuri teidän sukulaisenne on ollut tällaisella retkellä mukana. Mainittu kuningas voisi olla Haakon Haakonson (1204-1263). Hänen ollessaan Norjan hallitsijana viikinkien valta oli vahvimmillaan Britannian pohjoisosissa: Skotlannissa ja Atlantin saarilla. Hän myös lisäsi norjalaisten valtakuntaan Grönlannin ja Islannin. Viikingit asuttivat valloittamiaan alueita ja luonnollisesti jättivät jälkensä myös niiden geeniperimään. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että tutkittaessa islantilaisten geenejä on huomattu, että Islannin asuttaneista miehistä valtaosa oli lähtöisin Skandinaviasta (siis viikinkejä), mutta naisista enemmistö oli napattu mukaan Britannian pohjoisosista.

Veikkaan että suvussanne kiertänyt tarina on versioitu vanhoista viikinkisaagoista. Niitä voi lukea suomeksi esim. teoksesta Egill Yksikätinen (Finn Lectura, 2013). Saatavuustiedot lähdeluettelossa. Vastikään ilmestyi myös tuore tutkimus viikinkiajasta Suomessa: Joonas Aholan tutkijatovereineen julkaisema Fibula, Fabula, Fact – the Viking Age in Finland (SKS 2015). Sitä ei ole vielä saatavilla HelMet-kirjastoista.

Kommentit (0)

Vastauksesi