Kuinka sotiemme aikaan määriteltiin kaatuneiden kuolinpäivä?

Kuinka sotiemme aikaan määriteltiin kaatuneiden kuolinpäivä?

Rajussa tulitaistelussa kaatuu sotilaita molemmin puolin.Sitten hieman tilanteen rauhoituttua on aika selvittää kaatuneiden määrät.Tässä välissä saattoi muutamia päiviä vierähtää.Onko kaikkien kaatuneiden kuolinpäivä välttämättä ihan oikea? Ainakin omassa suvussani ukkini serkulla on sotilaskantakortissaan, sankarihaudan hautakivessä ja kuolinilmoituksessaan jokaisessa eri päivämäärä.Mikähän lienee ihan oikea....? Eikä kyse ole ihan muutamasta päivästä,eikä taistelutovereita ole elossa enää..

Vastaus
23.04.201513:22
13702
15

Suora vastaus kysymyksi keskiosaan: ei, kaikkien kaatuneiden kuolinpäivä ei välttämättä ole ihan oikea. Viime sodissa kaatui laskutavasta riippuen noin 82 000 sotilasta ja katosi tuhansia, joista osaa ei ole edelleenkään pystytty löytämään. Osa siunattiin kentälle. Epäselvissä tapauksissa on jouduttu osittain turvautumaan silminnäkijöiden lausuntoihin, sotapäiväkirjoihin ja periaatteellisiin tietoihin joukon kokoonpanosta ja henkilöiden liikkeistä ennen taistelua. Sotilaspapit ja yksikköjen päälliköt tekivät mahdollisuuksien mukaan muistiinpanoja kaatumisajankohdista eri henkilöiden osalta - vaihtelevin tuloksin. Tuntolevyjä otettiin talteen tai sitten ei.  Joistakin kuolleista ei yksinkertaisesti ollut jäljellä riittävästi tunnistuskelpoisia jäänteitä. Toiminta-alueen liikkuessa osa haavoittuneista saatettiin merkitä kaatuneiksi ja päinvastoin. Omaisille tuli joko iloisia tai ikäviä yllätyksiä tilanteen selvitessä - tai viesti täydellisestä katoamisesta. Hyökkäysvaiheessa kadonneita/kaatuneita saatettiin löytää perääntymisvaiheessa. 

 

Sotilaan tehtävä on myös saattanut aiheuttaa päivämäärämuutoksia. Kaatuneita tai haavoittuneita kaukopartiomiehiä ei voitu aina tuoda takaisin. Haavoittunut sotilas saattoi jäädä varmistamaan parempikuntoisten aseveljiensä perääntymistä. Sotilaspappi, TK-mies Jorma Heiskanen katosi Ensossa 1941, hänet julistettiin kuolleeksi [sotavankeudessa?] 1948.

Suomi on ollut siinä mielessä poikkeuksellinen sotaa käynyt valtio, että se on pyrkinyt joulukuusta 1939 alkaen saattamaan kaatuneensa takaisin kotiin. Talvisodan alussa tosin oli voimassa käsky, jonka perusteella menehtyneitä haudattiin kentälle. Jatkosodan aikana itään päin suunnatun hyökkäyksen aikana/jälkeen heitä sitten tilaisuuden tullen etsittiin, siirrettiin kotiin ja tunnistettiin sitä mukaa kun mahdollisuuksia oli. Voisiko mainitsemasi päivämääräero johtua siitä, että on kyseessä talvisodan kaatunut, joka on löydetty vasta jatkosodan aikana? 

Kaatuneiden huollon toteuttuvat Kaatuneiden evakuontikeskukset, joissa työskenteli sekä naisia että miehiä. Keskuksissa sulatettiin jäätyneitä ruumiita, käsiteltiin uudelleen väliaikaisesti haudatut, siistittiin vainajia ja arkutettiin heidät sikäli kun oli arkutettavaa. Monet perheet saivat vastaanottaa arkun, jossa oli huomautus, ettei arkkua saisi aukaista. Näissä oloissa on täysin mahdotonta olla 100% varma, että kaikilla olisi kaikissa lähteissä täysin oikea kuolinpäivä. Se, että se teidän tapauksessanne on kaikissa lähteissä erilainen, on erityisen ikävää ja kaikin puolin valitettavaa, aikanaan surutyön tekemistä haittaavaa ja jopa turhia ajatuksia herättävää.

Ehdotan luettavaksesi kadetti Walter Pomellin kandidaatintutkielmaa "Kaatuneiden huollon johtaminen oikeudellisesta näkökulmasta" kadettikurssilla 98 (2014). Tutkimus kohdistuu pääasiassa oleviin olosuhteisiin, mutta siinä on alussa lyhyt perusselvitys sodanaikaisesta tilanteesta. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta löytyy asiaan liittyvää kirjallisuutta ja ohjesääntöjä, joista saatat löytää lisätietoja.

Lisäys: Varmin oikea kuolinpäivä on luonnollisesti niillä, jotka haavoituttuaan kuljetettiin sotasairaalaan kotirintaman alueelle. Kenttäsairaaloissa ja joukkosidontapaikoilla pidettiin tietysti myös kirjanpitoa, mutta kiiretilanteissa sekään ei ehkä ole ollut täysin ajan tasalla, varsinkin jos kenttäsairaala on jouduttu siirtämään ja sidontapaikka purkamaan kesken toiminnan.

Kommentit (0)

Vastauksesi