KUINKA PALJON SUOMALAISIA SOTILAITA OLI VENÄJÄN ARMEIJASSA ENSIMMÄISESSÄ...

KUINKA PALJON SUOMALAISIA SOTILAITA OLI VENÄJÄN ARMEIJASSA ENSIMMÄISESSÄ...

4 vastausta

Venäjän armeijassa palveli aktiivi-tai reserviupseereita n.200,lisäksi vapaaehtoisia oli n.100.Westerlund,Lars,Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa,2004.

Kommentit (0)
18.07.201912:40
15438
5

Tässä vuonna 2005 annetussa vastauksessa käytettiin lähteenä Suomen sotasurmat 1914 - 22 -tutkimushankkeeseen kuulunutta julkaisua Suomalaiset ensimmäisesssä maailmansodassa. Sitä on kuitenkin luettu kovin huolimattomasti. Tutkija Tuomas Hoppu kirjoitti kyseisessä Lars Westerlundin toimittamassa teoksessa seuraavasti:

Hieman riippuen jälleen siitä kuka lopulta lasketaan suomalaiseksi, Venäjän armeijassa palveli suomalaisia aktiivi- ja reserviupseereita ensimmäisen maailmansodan aikana noin 200. Heidän lisäkseen sodan aikana vapaaehtoisesti värväytyi lyhennetyille upseerikursseille hieman yli 100 suomalaiseen sivistyneistöön kuulunutta nuorukaista.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161110/J0604_S...

Maailmansodan aikana vapaaehtoisiksi Venäjän armeijaan värväytyneitä suomalaisia ei siis suinkaan ollut kaikkiaan noin sata, vaan luku tarkoittaa sotakoululaisia. He olivat sodan aikana Venäjän upseereita valmistavissa sotaopistoissa tai vänrikkikouluissa opiskelleita suomalaisia nuoria miehiä.

Kirjaston vuoden 2005 vastauksesta puuttuivat kokonaan vapaaehtoiset rivimiehet, joilla tarkoitetaan Venäjän armeijaan maailmansodan aikana sotamiehen tai aliupseerin arvolla liittyneitä suomalaisia. Heidän lukumäärästään Tuomas Hoppu esitti mainitussa Sotasurmat-julkaisussa seuraavan arvion:

Omien tutkimusteni perusteella näyttää siltä, että rivimiehenä värväytyi kaikkiaan noin 550 suomalaista. 

Kokonaislaskelman suomalaista vapaaehtoisista Hoppu esitti hieman myöhemmin julkaistussa väitöskirjassaan Historian unohtamat. Suomalaiset vapaaehtoiset Venäjän armeijassa 1. maailmansodassa 1914 - 1918 (SKS 2005):

Suomalaisia vapaaehtoisia palveli maailmansodanaikana Venäjän armeijassa yhteensä noin 500 rivimiestä, arviolta 130 sotakoululaista, viisi upseeria ja kolme lääkäriä.

(Upseerivapaaehtoisilla Hoppu tarkoitti niitä jo ennen maailmansotaa upseerinarvon saavuttaneita suomalaisia, jotka eivät olleet aktiivipalveluksessa tai kuuluneet Venäjän armeijan reserviin vaan lähtivät sotaan vapaaehtoisesti upseerin vakanssilla.)

Kaikkiaan Venäjän armeijassa palveluksessa  ensimmäisen maailmansodan aikana siis oli suomalaisten aktiivi- tai reservinupseerien lisäksi hieman yli 600 vapaaehtoista.

 

Kommentit (0)
18.07.201917:29
15438
4

Suomen oma sotaväki siis lakkautettiin 1901 ja tilalle säädettiin ns. yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä (lähtölaukauksena helmikuun manifesti) asepalvelu Venäjän väessä. Se ei kuitenkaan käytännössä toteutunut Suomessa nostatettujen asevelvollisuuslakkojen  sekä Venäjän viranomaisten  tarkoituksenmukaisuusharkinnan vuoksi. Vuonna 1905 keisari päätti keskeyttää Venäjän säätämän asevelvollisuuslain soveltamisen toistaiseksi - käytännössä lopullisesti. Suomea ei kuitenkaan haluttu kokonaan vapauttaa sotilasrasituksista. Niinpä vuosina 1902 - 1916 Suomen valtion kassasta maksettiin miljoonia Venäjän valtakunnanrahastoon korvaukseksi siitä, että suomalaisten ei tarvinnut mennä sotapalvelukseen.

Suomalaisia ei siis vuosina 1901 - 1905 palvellut alokkaina Venäjän armeijassa.

***

Pertti Luntinen: Sotilasmiljoonat. Historiallisia Tutkimuksia 125. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1984.

 

Kommentit (0)
18.07.201914:24
11684
3

VVK:n vastaukseen minulla ei ole mitään huomauutamista, mutta koska huonomuistisena jouduin itse tarkistamaan yhden näkökohdan, haluaisin pikkuisen täydentää. Nimittäin ajanjakso, jolloin Venäjä velvoitti suomalaiset kutsuntoihin Venäjän armeijaan, oli 1901-1905. Tuon ajan harvalukuiset alokkaat eivät siis ole olleet Venäjän armeijassa silloin kun I maailmansota alkoi.

Kommentit (0)

Vastauksesi