Kuinka paljon Saksalle määrättiin sotakorvauksia II maailmansodan jälkeen ja kuinka paljon se maksoi

Kuinka paljon Saksalle määrättiin sotakorvauksia II maailmansodan jälkeen ja kuinka paljon se maksoi

6 vastausta
31.10.201919:17
23639
12

Ehkä on vielä syytä siteerata professori Tuomo Polvisen kuvausta Potsdamin konferenssista kesällä 1945 (teoksessa Jaltasta Pariisin rauhaan. Suomi kansainvälisessä politiikassa [osa] 3 1945 - 1947. WSOY 1981.):

Potsdamin neuvottelujen polkiessa paikallaan Trumanin valtuuskunnan kärsivällisyys alkoi vähitellen pettää. Loputtomien väittelyiden sijaan oli vihdoin saatava aikaan päätöksiä. - - Kokeneena parlamentaarikkona [Yhdysvaltain ulkoministeri James F.] Byrnes tarjosi nyt venäläisille "pakettiratkaisua". Saksasta voittajavallat ottaisivat sotakorvaukset kukin omalta vyöhykkeeltään, minkä lisäksi venäläisille taattaisiin länsivyöhykkeiltä tiettyjä lisätoimituksia, jotka eivät olleet elintärkeitä Saksan talouselämälle. - - USA:n ulkoministerin Saksan sotakorvausta koskeva ehdotus merkitsi tärkeää askelta kohti tuon valtakunnan jakoa, koska suunnitellun keskushallinnon pystyttäminen nyt automaattisesti myöhästyi. - - Aikansa vastaan hangoiteltuaan britit hyväksyivät amerikkalaisten kannan. Tiukan tinkimisen jälkeen myös Stalin oli valmis hyväksymään "maailman rehellisimmäksi hevoshuijariksi" luonnehtimansa Byrnesin paketin pääsisällön. Potsdamin konferenssi oli pelastettu.

Tiedot täsmäävät ensimmäisen vastaukseni kanssa.

Jo se, ettei kesällä 1945 enää ollut olemassa mitään yhtenäistä Saksan valtakuntaa, tekee vaikeaksi uskoa, että  "Saksalle" olisi Potsdamissa määrätty sotakorvauksina maksettavaksi jokin tietynsuuruinen "könttäsumma".

Kommentit (0)
31.10.201915:48
23639
11

Lähinnä  anglosaksisissa maissa esitettiin toisen maailmansodan puhjettua lausuntoja, joiden mukaan sodan päätyttyä olisi pyrittävä välttämään Versailles'n rauhassa (1919) tehtyjä erehdyksiä eikä vaadittava sotakorvauksia tappion kärsineiltä valtioilta. Virallisesti tämä ajattelutapa näkyi selvästi Rooseveltin ja Churchillin 12.8.1941 allekirjoittamassa ns. Atlantin julistuksessa, johon muut liittoutuneet valtiot myöhemmin yhtyivät.

Sovittelevat mielipiteet osoittautuivat kuitenkin tilapäisiksi, ja sodan pitkittyessä päinvastainen käsitys alkoi jälleen voittaa alaa. Suuri vaikutus oli Saksan miehittämissään maissa harjoittamalla häikäilemättömällä sotilaallisella, poliittisella ja taloudellisella toiminnalla. Sodassa voittajina selviytyneet valtiot ryhtyivätkin jälleen esittämään jälkilaskuja Saksan ja sen entisten liittolaisten maksettaviksi.

Rahasuorituksiin perustuva sotakorvausjärjestelmä oli Versaille'n rauhan kokemustenkin perusteella hylättävä soveltumattomana ja korvausmaksut rakennettava luontoissuoritusten varaan. Koska voittajavaltiot eivät kuitenkaan kyenneet sopimaan miehitetyltä Saksalta vaadittavien korvausten konkreettisesta yhteismäärästä, ne päättivät, että kukin voittajavalta saisi itsenäisesti päättää korvausvaatimuksista omalla miehitysvyöhykkeellään. Saksalta perittävät korvaukset voisivat sisältää esim. teollisuuslaitosten koneistoja ja muuta tarkoitukseen soveltuvaa omaisuutta. Suurimman hävityksen kohteeksi joutuneelle Neuvostoliitolle myönnettiin oikeus saada lisäkorvauksia länsiliittoutuneiden vyöhykkeiltä. - Joka tapauksessa korvausten kokonaismäärä sovittiin asetettavaksi tasolle, joka mahdollistaisi Saksan väestön sodanjälkeisen elämän ilman muiden maiden antamaa materiaalista apua.

Saksalta toisen maailmansodan jälkeen vaadittujen sotakorvausten realisoiminen rahamääriksi ei siis liene mahdollista; ainakaan sellaisesta ei näy mainintoja yleisluonteisissa tietokirjoissa.

 

***

  •  1945. Defeat - Liberation - New Beginning. Twelve European Countries after the Second World War. Published by the Deutsches Historisches Museum, 2015.
  •  Jaakko Auer: "Sotakorvaus". Teoksessa Otavan suuri ensyklopedia 16. 1980.
Kommentit (0)
31.10.201918:29
23639
11

Vielä olisi hyvä tietää, mihin tietolähteeseen Wikipedian lähdeviitteetön summa perustuu. Ja vielä: oliko kyseessä  jonkinlainen alustava hahmotelma (sotahan oli vasta juuri päättynyt), jota ei käytännössä edes yritetty toteuttaa.

Edllisessä vastauksessa jo viittaamani Jaakko Auer toteaa Otavan ison tietosanakirjan osassa 8 (1964): "Saksan s.[otakorvaus], josta voittajavallat eivät päässeet keskenään sopimukseen - -."  Valtiot. tri Jaakko Auer oli sotakorvauskysymysten erityistuntija, jolta aikoinaan ilmestyi perusteos Suomen sotakorvaustoimitukset Neuvostoliitolle (1956).

Vuonna 2014 ilmestyi moderni tutkimus Suomen sotakorvauksista (kokoomateos Suomen sotakorvaukset. Paasilinna 2014). Teoksen ensimmäisessä, kansainvälistä taustaa luovassa luvussa Hannu Rautkallio toteaa mm. seuraavaa: "Neuvostoliitto tulkitsi mahdollisimman laajasti Potsdamin konferenssin(14.7. - 2.8.1945)  julistusta, jonka mukaan se sai takavarikoida saksalaista omaisuutta Bulgariassa, Romaniassa, Unkarissa sekä Itävallan ja Saksan miehitysalueillaan." Mitään summia ei siis tässäkään yhteydessä mainita.

Kommentit (0)
31.10.201917:23
80923
10

Wikipedian mukaan: "Toisen maailmansodan jälkeen Saksan oli Potsdamin konferenssissa (17.7.–2.8.1945) tehtyjen päätösten mukaisesti suoritettava liittoutuneille 23 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoiset sotakorvaukset pääasiassa koneina ja teollisuustuotteina."  "Saksa maksoi myös Israelille 450 miljoonaa Saksan markkaa korvauksena natsien juutalaisvainoista vuonna 1952. Kolme miljardia markkaa Saksa maksoi juutalaisten maailmankongressille hyvityksenä henkiin jääneille muissa maissa."

Kansan Uutiset: "Elokuussa 1953 Saksan velkoja käsitellyt Lontoon konferenssi päätyi ratkaisuun, jossa Saksan (tarkemmin sanottuna Saksan liittotasavallan eli Länsi-Saksan) velkoja leikattiin 50 prosentilla. Loppuosalle sovittiin edulliset korot ja maksuajan pidennys 30 vuoteen."

23 mrd dollaria vuoden 1945 rahassa on $320,858,731,481 (320 mrd) nykyrahassa.

Kommentit (0)
03.11.201910:58
7865
8

Jos 23 miljardista leikataan 50 % niin summa ei ole 23 miljardia..

Kommentit (0)
03.10.202010:13
7865
4

Jos Saksalta olisi päätetty periä sotakorvauksia 2 % bruttokansantulosta 100 vuoden ajan niin yhteissumma olisi tämän hetken kansantulosta laskien jotain 8 biljoonaa eli 8 000 miljardia. Tämä ei olisi ollut kohtuuton määrä koska esim. USA:n sotilasmenot ovat enemmän kuin 2 % kansantulosta.

Kommentit (0)

Vastauksesi