Kuinka nopeasti miehiä alettiin kotiuttaa jatko- ja lapinsodan päätyttyä?

Kuinka nopeasti miehiä alettiin kotiuttaa jatko- ja lapinsodan päätyttyä?

Ja missä vaiheessa koko reservi oli kotiutettu?

3 vastausta

Pahoittelen, että vastaus viipyi kohtuuttoman pitkään. Vastaus perustuu kirjaan Rauhaton rauha - suomalaiset ja sodan päättyminen 1944 - 1950, toimittaneet Ville Kivimäki ja Kirsi-Maria Hytönen (Vastapaino, 2018) sekä  Ilkka Enkenbergin kirjaan  Suomi sodassa - päivä päivältä (Reade, 2015) ja . . Syksyllä 1944 joukkoja alettiin kotiuttaa heti kun välirauhanehdot julkistettiin 19.9.1940. Ensimmäisenä kotiin lähetettiin vanhimmat, ennen vuotta 1907 syntyneet sotilaat sekä kaikkein nuorimmat. Tässä ensimmäisessä kotiuttamisvaiheessa ehdittiin kotiuttaa noin 70 000 miestä. Kotiutus pysähtyi kuitenkin pian, kun Valvontakomissio puuttui asiaan. Vaadittiin, että joukkoja pitäisi suunnata enemmän saksalaisia vastaan. Siksi kotiuttamiseen tuli katkos. Kotiuttaminen jatkou vilkkaamin marraskuussa. Maahan muodostettiin silloin uusi hallitus ja  se ryhtyi valmistelemaan kotiutusta ja julkaisi opa ohjeet sotapalveluluksesta vapautuvien työllistämiseksi. Marraskuu oli suurn kotiuttamiskuukausi, mutta  sota saksalaisia vastaan jatkui vuoden 1945 puolelle. Viimeinen taistelu saksalaisten ja suomalaisten välillä käytiin Lapissa 6.2.1945. Huhtikuun lopussa sota oli ohi, 27.4. Lapin joukkojen komentaja ilmoitti Mannerheimille, että viimeisetkin saksalaissotilaat oli ajettu maata.  Vasta tämän jälkeen viimeiset joukot kotiutettiin . 

Kommentit (0)
20.01.201918:44
15319
10

Jos aiheesta vielä seikkaperäisempiä tietoja kaipaa, niin teoksen Kansakunta sodassa. Osa 3. Kuilun yli (Valtion Painatuskeskus / Opetusministeriö 1992) sivulta 194 alkaa Suomen historian dosentti Silvo Hietasen kirjoittama luku "Aseista mottimetsään - armeija kotiuttaminen syksyllä 1944".

Lisäksi voidaan poimia Antero Holmilan ja Simo Mikkosen teoksesta Suomi sodan jälkeen. Pelon, katkeruuden ja toivonvuodet 1944 - 1949 (Atena 2015) tieto, että liittoutuneiden valvontakomissio (LVK) oli asettanut Suomen kenttäarmeijan kotiuttamiselle tiukan määräajan 5. joulukuuta 1944 mennessä, minkä ehdon Suomi saikin täytetyksi. Siihen mennessä yli 400 000 miestä siirtyi armeijasta siviiliin. Myös  Silvo Hietanen toteaa edellä mainitussa teoksessa, että puolustusministeri, kenraaliluutnantti Väinö Valve saattoi 4. joulukuuta ilmoittaa kirjeellään LVK:n puheenjohtajalle Ždanoville, että Suomen armeijan demobilisaatio oli suoritettu LVK:n vaatimalla tavalla määräaikaan mennessä.

Kun LVK:n asettama takaraja siis oli saavutettu, "Lapin sodan loppuvaihe", kirjoittaa Jukka Tarkka teoksessa Suomen historia 8. Paasikiven ja Kekkosen aika (W+G 1988), "jouduttiin käymään melkein pelkästä asevelvollisista kootulla miehistöllä, jolta puuttui sekä sotakokemus että taistelutahto. Lapin sota sai talvella hirtehisen nimen: lasten ristiretki."

Voitaneen siis katsoa, että käytännössä koko reservi oli kotiutettu 4.12.1944 mennessä.

Kommentit (0)
21.01.201913:22
15557
3

Suomen puolustusvoimien siirtymistä rauhan ajan kannalle käsitellään myös kirjassa nimeltä "Suomen puolustusvoimat 1944 - 1974. Puolustusvoimien rauhan ajan historia osa 2." (2006). Suomen puolustusvoimien palveluksessa oli jatkosodan aikana kyseisen teoksen mukaan noin 475 000 reserviläistä. Suomalaisten omien suunnitelmien mukaan puolustusvoimien rauhan ajan vahvuuden olisi pitänyt olla noin 64 000 miestä. Tämä ei sopinut liittoutuneiden valvontakomissiolle, joka ehdotti vahvuudeksi korkeintaan 37 000 miestä, joista maavoimien osuus oli 26 000 miestä. Maavoimien joukko-osastot kuuluivat kolmen divisioonan ja yhden prikaatin alaisuuteen: 1. Divisioona (esikunta Oulussa), 2. Divisioona (esikunta Turussa), 3. Divisioona (esikunta Kouvolassa) ja Kevyt prikaati (esikunta Riihimäellä).

 

Suomen puolustusvoimat 1944 - 1974. Puolustusvoimien rauhan ajan historia osa 2. Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitos. Werner Söderström Osakeyhtiö 2006, sivut 63 - 64 ja sivu 123.

Kommentit (0)

Vastauksesi