Kuinka laaja on kyyn reviiri? Onko kyylla kotipesä, josta lähtee saalistamaan...

Kuinka laaja on kyyn reviiri? Onko kyylla kotipesä, josta lähtee saalistamaan...

Kuinka laaja on kyyn reviiri? Onko kyylla kotipesä, josta lähtee saalistamaan ja johon palaa? Eli jos näen kyyn niin voinko päätellä missä on suunnilleen tämä kotipesä?
Ja jos näen yhden, niin voinko päätellä että alueella on sata, kuten vanha polvi sanoo. En löydä tähän vastausta, vaikka luontokirjojakin olen tutkinut. Että jospas te viisaat kirjastoihmiset voisitte auttaa. Kiitos teille.

Vastaus

Vaihtolämpöisenä eläimenä kyy on talvihorroksessa ison osan vuotta. Talvehtimispaikat ovat tavallaan kyiden ”kotipesiä”. Kyyt ovat hyvin paikkauskollisia ja hyväksi havaittuun talvehtimispaikkaan saattaa kerääntyä jopa satoja kyitä. Tällaiseen paikkaan käärmeet myös palaavat vuodesta ja sukupolvesta toiseen.

Keväällä horroksesta herättyään kyyt etsiytyvät talvehtimispaikan lähellä oleville aurinkoisille paikoille paistattelemaan päivää. Liikunta-alueen koko tällöin on n. 20m². Paistatteluajan jälkeen kyyt tekevät sadan metrin mittaisia vaelluksia perinteisille parittelupaikoille. Parittelun jälkeen kantavat naaraat hajaantuvat talvehtimisalueelle, pisimmilläänkin vain n. 300 metrin päähän ”kotipesästä”. Naaras pysyttelee viikkokausia paikoillaan ja liikkuu hyvin vähän, lähinnä vain siirtyäkseen varjoiseksi jääneestä paikasta toiseen. Koiraat siirtyvät parittelujakson jälkeen kesänviettopaikoilleen, jotka yleensä ovat 100–400 metrin, korkeintaan kilometrin päässä talvehtimispaikasta. Kyynaaraat lisääntyvät vain joka toinen vuosi ja lisääntymistaukoa pitävät naaraat vaeltelevat lisääntyviä naaraita enemmän. Lepovaiheisten naaraiden kesän vietto on samantapainen kuin koiraiden ja vaellettujen matkojen pituuden ratkaisee se, missä suositut kesänviettopaikat sijaitsevat. Tällaisilla suosituilla kesänviettopaikoilla sekä koiraita että lepovaiheessa olevia naaraita voi oleskella melkoisia määriä.

Syksyn tullessa kyyt palaavat takaisin talvehtimispaikoilleen. Ensimmäisinä elokuussa palaavat naaraat, jotka synnyttävät lähelle talvehtimispaikkojaan. Synnytyksen jälkeen naaraskyyt aloittavat saalistuksen, mutta liikunta tapahtuu suppealla alueella horrospaikan lähellä. Koiraat ja välivuotta pitävät naaraat palaavat kotipesälle hieman myöhemmin syyskuun puolella. Syksyn edetessä päiväliikunnat supistuvat ja jäävät lopulta vain mateluksi horrospaikan ympärillä. Horrospäivän keskimääräinen alkamispäivä on Etelä-Suomessa syyskuun viimeinen päivä.

Kyyn reviiri vaikuttaisi olevan korkeintaan kilometri suuntaan tai toiseen talvehtimispaikasta, ja on erittäin todennäköistä, että samalla alueella oleskelee useita kyitä.

Lähteet:

http://www.sammakkolampi.fi/lajit/kyy.html
http://www.sammakkolampi.fi/lajit/kyy-pihalla.html

Suomen eläimet 3. (Weilin + Göös, 1984)

Kommentit (0)

Vastauksesi