Kuinka kauan fysiikkaa ja kemiaa on opetettu lukiossa?

Kuinka kauan fysiikkaa ja kemiaa on opetettu lukiossa?

Vastaus

Lukio (gymnasium, kymnaasi) on tullut meikäläiseen koulujärjestelmään 1600-luvulla. Sen alkeismuotona olivat piispanistuinten yhteydessä toimineet katedraalikoulut, jotka valmistivat oppilaita yliopisto-opintoihin, lähinnä pappisuralle aikovia.

Vuoden 1649 koulujärjestyksen mukaan lukion fysiikan opetus sisältyi logiikan lehtorin opetusvelvollisuuteen. Aineeseen sisältyi myös kasvitiede, oppi ihmisruumiista ja terveydenhoidon alkeet, joten fysiikka ymmärrettiin laajasti jonkinlaiseksi filosofisoivaksi luonnontiedoksi. Lisäksi lukiossa oli matematiikan lehtori, joka opetti yksinkertaista tähtitiedettä lähinnä kirkollisten juhlapyhien ajankohdan määrittelemiseksi. Käytännössä arvioidaan, että koulujärjestyksen myötä nykykäsityksen mukaisen fysiikan piiriin kuuluvan opetuksen määrä väheni entisen ajan katedraalikouluihin verrattaessa.

Turun akatemian perustamisen (1640) jälkeen Suomessa oli lukio vain Viipurissa, jossa opetus noudatteli vuoden 1649 koulujärjestyksen määräyksiä.

Vuoden 1693 koulujärjestyksen mukaan logiikan lehtorin piti lukiossa luennoida jonkin verran fysiikan alkeita, selittää metafysiikan termejä - metafysiikka nähtävästi vielä laskettiin fysiikan osa-alueeksi - ja opettaa kasvioppia.

Uudenkaupungin rauhan jälkeen Viipurin lukio siirtyi v. 1723 Porvooseen. Valtakunnallisena ohjenuorana oli vuoden 1724 koulujärjestys, joka ei juurikaan poikennut edellisistä: koulun ensisijainen tehtävä oli pappien pohjakoulutus ja opetusohjelma vahvasti humanistinen ja klassisiin kieliin suuntautunut. Viipurin lukiossa ei ollut sellaista lehtoraattia, jonka velvollisuuksiin fysiikan opettaminen olisi kuulunut. 1700-luvun valistuksen ja hyödyllisyyttä tavoittelevassa ilmapiirissä toki tehtiin useita ehdotuksia reaaliaineiden opetuksen tehostamiseksi, mutta pysyvää tulosta näistä ei ollut. Tiedetään kuitenkin, että ainakin ajoittain 1770-luvulla matematiikan lehtori opetti myös tähtitieteen perusteita ja fysiikkaa. Ruotsissa valmistui loppuvuodesta 1807 uusi koulujärjestys, mutta Suomessa se ei enää ehtinyt vaikuttamaan. Koulujärjestyksen valmisteluvaiheessa Porvoon tuomiokapituli - koululaitos oli edelleen kirkon valvonnassa - oli ehdottanut, että lukioon perustettaisin fysiikan ja sovelletun matematiikan sekä luonnonhistorian lehtoraatit, joista jälkimmäinen olisi antanut opetusta myös kemiassa ja lääkeopissa. Eräässä toisessa ehdotuksessa esitettiin astronomiaan ja mekaniikkaan erillisiä lehtorinvirkoja.
Ehdotukset toteutuivat suppeampina: luonnonhistorian lehtoraatin perustaminen mahdollisti sen, että 1820-1830 -luvuilla Porvoossa opetettiin sekä fysiikkaa että astronomiaa. Turussa vuonna 1828 perustetussa lukiossa ei sen sijaan näihin aikoihin opetettu fysiikkaa. Kemian opetusta ei kummassakaan lukiossa vielä ollut.

Ns. vanhassa Suomessa (eli Venäjään rauhanteoissa 1721 ja 1743 liitetyillä alueilla) luonnontieteiden asema oli ainakin paperilla parempi. Vuonna 1804 annettujen määräysten mukaan Viipurin lukiossa piti opettaa fysiikan ohella myös kemian alkeita. Käytännössä kaikkina lukuvuosina tällaista ohjelmaa ei kuitenkaan pystytty opettajien puutteen vuoksi toteuttamaan.

Suuriruhtinaanmaan koululaitoksen uudistuspyrkimykset johtivat erinäisten vaiheiden jälkeen vuoden 1843 koulujärjestyksen hyväksymiseen. Siinä fysiikka mainittiin erikseen lukion oppiaineena matematiikan yhteydessä ja kemian alkeet luonnonhistoriassa. Vaikka siis voikin sanoa, että nyt nämä kysytyt aineet olivat vihdoin päässeet lukion ohjelmaan, ei näytä olevan ihan varmaa, että opetusta olisi todella säännöllisesti vieläkään annettu. Koska fysiikkaa opetettiin matematiikan yhteydessä ja kemiaa luonnonhistorian, saattoivat opettajat käytännössä pitkälti valikoida opettamansa ja jättää osan väliin. Asiantila antoi aiheen monelle valitukselle 1840- ja 1850-luvuilla ja vaati täydentävien määräysten antamista.
Vuoden 1843 koulujärjestys määräsi myös, että fysiikan alkeita opetettiin luonnonhistoriassa myös lukiotasoa edeltävässä yläalkeiskoulussa.

Kokonaisuutena on syytä huomata, että 'fysiikka' on varhaisemmassa kielenkäytössä tarkoittanut luonnontietoa sangen laajassa merkityksessä.

Opetuksen tuloksellisuutta arvioitaessa on syytä muistaa, että lukion opetuskielenä oli 1700-luvun alkuun latina, myöhemmin sentään ruotsi, jota useimmat oppilaat lienevät sujuvasti osanneet. Vanhassa Suomessa lukiossa käytettiin saksaa. Suomenkielinen oppikoulu aloitteli 1800-luvun puolivälissä.

Malmio, Bruno
Luonnonopin opetuksen kehitys oppikouluissa. - Otava, 1933.

Hanho, J. T.
Suomen oppikoululaitoksen historia 1 : Ruotsin vallan aika. - WSOY, 1947.

Hanho, J. T.
Suomen oppikoululaitoksen historia 2 : 1809-1972. - WSOY, 1955.

Kommentit (0)

Vastauksesi