Kuinka Jean Champollion keksi ratkaisun hieroglyfeihin?

Kuinka Jean Champollion keksi ratkaisun hieroglyfeihin?

Kuinka Jean Champollion keksi ratkaisun hieroglyfeihin? Oliko se jonkinlainen "Ahaa"- elämys sitkeän puurtamisen jälkeen? Mikä oikein oli se ratkaiseva tekijä, jonka avulla Champollio onnistui murtamaan kirjoitukset?? Entä minkälainen Egypti oli aivan sen alkuaikoina kun ihmiset vasta kokoontuivat Niilin rannalle? Millä ja miten ihmiset elivät, pukeutuivat. minkälaisia ihmiset olivat (hierarkia, käytöstavat yms)? Toivottavasti ei ole liian kiperiä kysymyksiä, koska olen jo pitkään miettinyt näitä. Voisitteko esimerkiksi suositella kirjoja varsinkin jälkimmäisestä aiheesta?

Vastaus

Jean-François Champollion (1790-1832) päätyi ratkaisuun uutteran työn ja kekseliäisyytensä yhteistuloksena. Toisaalta hänelläkin oli edeltäjiä, jotka olivat antaneet hyödyllisiä vihjeitä.

Napoleonin sotaretki Egyptiin vuosina 1798-1799 oli synnyttänyt suuren kiinnostuksen tuon maan historiaa ja kulttuuria kohtaan. Mukanaan ranskalaiset toivat Eurooppaan suuren määrän esineistöä, joihin kuului myös ns. Rosetten/Rosettan kivi, 114 cm korkea basalttikivi, jossa on sama teksti egyptiksi ja kreikaksi. Egyptinkielinen oli kirjoitettu sekä hieroglyfeillä että demoottisella kirjoituksella. Demoottinen kirjoitus oli hieroglyfien myöhempi ja yksinkertaistettu muoto. Kielitieteilijät arvioivat yleisesti, että kiven erikielisten tekstien vertailun kautta voitaisiin saada avain muinaisten hieroglyfitekstien salaisuuksien avaamiseksi. Ruotsalainen Johan David Åkerblad onnistui tunnistamaan demoottisesta tekstistä joitakin henkilönnimiä. Brittiläinen lääkäri Thomas Young huomasi, että hieroglyfitekstissä muutamat hallitsijanimet esiintyivät soikion eli kartussin sisällä. Hän myös lausui olettamuksen, että ainakin osa hieroglyfeistä oli jonkin äänteen merkki. Aiemmin oli pidetty itsestään selvänä, että hieroglyfikirjoitus oli kuvakirjoitusta eli että kukin sen merkki merkitsi yhtä esinettä tai asiaa.

Champollion laski, että Rosetten kivessä oli 1419 hieroglyfiä ja 486 kreikkalaista sanaa, mikä hänen mielestään todisti oikeaksi Youngin lausuman olettamuksen: hieroglyfikirjoituksessa yhteen sanaan tarvittiin monta merkkiä eikä siis kysymyksessä ollut kuvakirjoitus. Soikioiden sisälle merkityistä hallitsijannimistä Champollion tunnisti Ptolemaioksen ja Kleopatran nimet ja löysi näin näihin nimiin kuuluvat konsonanttikirjaimet. Myöhemmin hän saattoi tutustua muihinkin kirjoituksiin ja tunnistaa samanlaisten vertailujen avulla useimpiakin hieroglyfejä.

Aikaa myöten kävi selville, että vaikka hieroglyfikirjoituksessa olikin löydettävissä 24 kirjainmerkkiä, jotka kaikki olivat konsonantteja, niin toisaalta myöskin käytössä oli edelleen myös kokonaisia sanoja ja tavuja tarkoittavia merkkejä. Myöhemmät tutkimukset ovatkin tunnistaneet runsaat 500 erilaista hieroglyfiä: sanoja, tavuja ja kirjaimia. Merkkien likimääräisen äännearvon - likimääräisen siksi, että hieroglyfeillä merkittiin vain konsonantteja - tunnistaminen ei tietenkään vielä paljastanut sanojen ja tekstien sisältöä. Tämä piti päätellä merkin esittämän kuvan tai tunnetulla kielellä olevan mahdollisen rinnakkaistekstin (useimmiten kreikan) perusteella. Näitä merkittävämpi oli kuitenkin se seikka, että vaikka egyptin kielen muinainen kirjoitus olikin unohtunut niin kieli sinänsä oli - tietysti jossakin määrin muuntuneena - elänyt pidempään koptin kielenä. Vaikka koptiakaan ei Champollionin aikana enää puhuttu, oli sillä paljon kirjallisuutta ja se oli edelleen käytössä Egyptin vanhojen kristittyjen jumalanpaveluksissa. Koptia kirjoitetaan sovelletulla kreikkalaisella kirjaimistolla.

Edellinen perustuu lähinnä teokseen

Kansojen historia 1 : egyptiläiset / Carl Grimberg. - WSOY, 1964.

ja artikkeliin
Kielinero pääsi jyvälle hieroglyfeistä / Lars Thomas
lehdessä 'Tieteen kuvalehti' 2001, nro 13

Muita kielestä:

Muinaisen Egyptin kielioppi / Rostislav Holthoer. - Suomen egyptologinen seura, 1978.

Johdatus koptin kieleen / Antti Marjanen. - Suomen egyptologinen seura, 1999.

Muinaisesta Egyptistä on runsaasti suomenkielistä kirjallisuutta, historian yleisesitysten lisäksi esim.

Egypti ja sen kulttuuri / Armas Salonen, Rostislav Holthoer. - 2. uud. p. - Otava, 1982.

Sellaista oli elämä faraoiden Egyptissä / Pierre Montet. - WSOY, 1982.

Egypti : faraoiden maa / toim. Regine Schulz ja Matthias Seidel. - Könemann, cop. 1997.

Muinaisen Egyptin kulttuuri / Rostislav Holthoer. - Otava, 1994.

Faaraoiden Egypti / Rolf Grönblom. - Schildt, 2002.

Egypti : faraoiden maa / kirj. Viviane Koenig...ym. - Valitut palat, 2005.

Prinssi joka tiesi kohtalonsa : vanha egyptiläinen satu / kertonut ja kuvittanut Lise Manniche. - Gummerus, 1981.
(kuvakirja, jossa myös hieroglyfitekstit)

http://www.egyptologinenseura.fi/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rosettan_kivi

Kommentit (0)

Vastauksesi