Koulun historianopetuksessa hypätään Suomen historiassa suoraan kivikaudelta...

Koulun historianopetuksessa hypätään Suomen historiassa suoraan kivikaudelta...

Koulun historianopetuksessa hypätään Suomen historiassa suoraan kivikaudelta jonnekin isojaon paikkeille. Mitä siinä välissä tapahtui?

Vastaus

Aika paljon tapahtui näinä vuosisatoina. Ruotsi ja Venäjä taistelivat useaan otteeseen Suomen hallinnasta. Suomen kieli kehittyi ja kristinuskosta tuli valtionuskonto. Linnoja, kaupunkeja ja luostareita rakennettiin ja hallintoa kehitettiin. Tässä lyhennelmä:

Suomen keskiaika

Ensimmäiset Suomeen liitetyt dokumentit ovat peräisin 1100-luvulta. Keskiajalla Venäjä ja Ruotsi taistelivat Suomen alueesta ja ruotsalaiset tekivät useita ristiretkiä Suomeen
Kristinusko saapui Suomeen 1100-luvulla. Piispa Henrik teki käännytystyötä ja kuningas Erik saapui perässä vakiinnuttamaan maallista esivaltaa. 1200-luvulla Ruotsin valta Suomessa vakiintui vähitellen. Turun, Hämeen ja Viipurin linnat perustettiin. Asiakirjat laadittiin alkuun latinaksi ja myöhemmin ruotsiksi. Toisin kuin Etelä-Euroopassa talonpojat olivat pitkään vapaita feodalismista.
Perustettiin pitäjiä, seurakuntai ja kaupunkeja, pitäjät, joista tärkeimpiä olivat Turku ja Viipuri. Saksalaiset hansakauppiaat kävivät Suomessa kauppaa ja osa
kaupunkiporvareista olis saksalaisia.

V. 1280 perustettiin maallinen rälssi eli aateli, jolla oli verovapaus. Tärkeä oli myös hengellinen rälssi eli papisto.
Turun piispa Maunu Tavast oli aikanaan merkittävä henkilö.
1200-luvulla Suomi vakiintui osaksi Ruotsin valtakuntaa ja katolista kirkkoa. V. 1300 vihitään Turun tuomiokirkko.
V. 1323 Pähkinäsaaren rauhassa vahvistettiin Ruotsin valtakunnan itäraja, joka siis erotti Suomen Venäjästä. Pohjoismaita yhdistävä Kalmarin unioni perustettiin Tanskan kuningatar Margaretan johdolla 1397. Unionin tarkoitus oli välttää sotia Pohjolassa ja saada aikaan kuninkaallinen perimysjärjestys.

Läntisen Suomen keskus oli Turku, itäisen Viipuri. V. 1346 perustettiin Porvoon kaupunki. V.1405 otettiin käyttön maaverotus ja v. 1409 Turussa alettiin painaa omaa rahaa.
V. 1407 tuli käyttöön oma ylin tuomioistuin, Turun maaoikeus. 1400-luvulla perustettiin luostareita ja kaupunkeja ja rakennettiin Olavinlinnaa. V.495-1497 käytiin sotaa Venäjää vastaan (vanha viha). Venäjän suurruhtinas himoitsi Viipuria, jota piiritettiin suurella armeijalla v. 1495. Viipurin linnaa hallitsi tällöin rohkea ritari Knut Posse, joka räjäytti ruutimiinan tuhoten suuren tornin (Viipurin pamaus).

Vaasa-aika

V.1520 merkittävä osa ruotsalaisesta rälssistä mestattiin
kuningas Kristian II:n kruunajaisten jälkeen. Tästä suivaantuneena Kustaa Vaasa nousi unionivaltaa vastaan ja v. 1523 Ruotsi irrottautui Kalmarin unionista. V. 1543 Mikael Agricola julkaisi ensimmäisen suomalaisen aapisen, ABCkirian. V. 1570-95 vallitsi pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän ja Ruotsin välillä, joka päättyi vasta Täyssinän rauhaan v. 1995. Ruotsi luovutti valloittamansa Käkisalmen linnan Venäjälle, mutta piti nykyisen Viron pohjoisosan ja Narvan, mikä vahvisti Ruotsin asemaa Itämerellä. V. 1550 Kustaa Vaasa perustaa Helsingin ja v. 1558 Juhana herttua Porin. V.1593-94 Uppsalassa vahvistettiin uskonnoksi luterilaisuus. V.1596-97 sotiin kyllästyneet talonpojat nousivat kapinaan, jota kutsutaan nimellä Nuijasota.

Suurvalta-aika

Ruotsin kohosi suurvallaksi 1600-luvulla ja samalla sen valta vakiintui Suomessa. Käkisalmen ja Pähkinäsaaren linnat Ruotsille. V. 1617 solmittiin Stolbovan rauha Ruotsin ja Venäjän kesken Englannin ja Hollannin välityksellä. V. 1637-54 Pietari Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä. Hänen hallintoaikaansa kutsutaan Kreivin ajaksi. V. 1638 perustettiin Suomen postilaitos ja v. 1640 ensimmäinen suomalainen yliopisto eli Turun akatemia. V.1642 koko Raamattu julkaistiin suomeksi. V. 1656
Venäjä hyökkäsi Suomeen. Rauha solmittiin v. 1658.

V. 1660-1680 Suomessa vainottiin noitia. V.1695-1697 maatamme koettelivat suuret nälkävuodet, jolloin kolmasosa Suomen väestöstä kuolitauteihin ja nälkään. Väestö oli riippuvainen viljasta, ja satoa koettelivat monet peräkkäiset katovuodet sekä poikkeuksellinen kylmä ilmastovaihe Euroopassa. Syötiin hätäravintoa ja senkin loppuessa lähdettiin kerjuulle Suomen eteläisempiin osiin, jolloin taudit pääsivät leviämään estoitta.

Vapauden aika

V.1700-1721 olivat Pohjan sodan aikaa. Ukrainan kasakat pyrkivät irrottautumaan Puolasta ja vetosivat tsaariin. Tämä johti sotaan Venäjän ja Puolan välillä. Venäläisten edetessä kohti Itämerta Ruotsi hyökkäsi Brandenburgin tukemana Puolaan. V. 1714-1721 oli Isovihan ajanjakso. Venäläisen miehittivät koko Etelä-Suomen, ensin
Inkerin, Viipurin ja Käkisalmen, sittemmin Helsingin, Porvoon ja Turun v. 1713. Samaan aikaan Suomessa koetteli rutto. Isoviha päättyi v. 1721 Uudenkaupungin rauhaan.

V. 1741-43 käytiin Ruotsi-Suomessa ns. Hattujen sota. Hatut olivat kuningasmielisiä, kun taas oppositio piti hävityn sodan syyllisenä Kaarle XII:n yksinvaltiutta. Puolueettomuuteen pyrkivän opposition edustajia kutsuttiin pilkallisesti myssyiksi. Pikkuvihassa venäläiset valloittivat uudelleen Suomen. Sota päättyi Turun rauhaan v. 1743.

Lähteitä esim.
http://agricola.utu.fi//hist/kronologia/
http://www.historianhavinaa.net/
Wikipedia: Suomen historia
Suomen historian pikkujättiläinen
Henrik Meinander: Suomen historia: linjat, rakenteet, käännekohdat
Matti Klinge: Lyhyt Suomen historia
Jouko Vahtola: Suomen historia: jääkaudesta Euroopan unioniin

Kommentit (0)

Vastauksesi