Koska muulloin vai onko vietetty saman tyyppisiä juhlamenoja tasavallan...

Koska muulloin vai onko vietetty saman tyyppisiä juhlamenoja tasavallan...

Koska muulloin vai onko vietetty saman tyyppisiä juhlamenoja tasavallan presidentin vaihtuessa kuin ainakin vuosina 2000, 1994 ja 1956? Oliko myös vuonna 1944 vaihtumisjuhla (toki sillä erotuksella, että toimen luovutti Gustaf Mannerheimille tasavallan presidentin tehtäviä muutaman päivän ajan hoitanut pääministeri Edwin Linkomies)?
Ovatko kaikki tasavallan presidenteiksi tulleet antaneet juhlallisen vakuutuksen eduskunnan täysistunnossa? Missä rakennuksessa tapahtui P. E. Svinhufvudin vakuutus 2.3.1931, kun vain viisi päivää myöhemmin, 7.3. Eduskuntatalo vihittiin käyttöön?

Vastaus

Vuoden 1919 hallitusmuodon 24 pykälä sääti:

"Presidentti astuu toimeensa vaalia seuraavan maaliskuun 1 päivänä ja antaa silloin eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuutuksen: 'Minä N.N., jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan täten, että minä presidentintoimessani tulen vilpittömästi ja uskollisesti noudattamaan ja voimassa pitämään tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistämään Suomen kansan menestystä."

Nykyinen vuoden 1999 perustuslaki on säilyttänyt asiallisesti samansisältöisenä menettelyn ja vakuutuksen:

"Presidentin juhlallinen vakuutus
Ryhtyessään toimeensa tasavallan presidentti antaa eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuutuksen:

"Minä – –, jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä." (56 pykälä)

Tämä on ainoa lakisääteinen juhlallisuus presidentin astuessa virkaansa. Vakuutus on annettu siinäkin tapauksessa, että presidentti olisi valittu uudelle kaudelle. Eduskunnan pöytäkirjojen valossa näyttää siltä, että tässä eduskunnan puhemiehen johtamassa kaksikielisessä tilaisuudessa noudatettu ohjelma on pysynyt jokseenkin samana: presidentin vakuutus, virasta luopuvan presidentin - jos sellainen on ollut - puhe, uuden presidentin puhe, puhemiehen puhe. Tilaisuuden kesto on ollut lyhimmillään kymmenen minuuttia (Mannerheim 4.8.1944 - nopeassa aikataulussa hänet silloin oli valittukin). Risto Rytin ensimmäisissä virkaanastujaisissa 21.12.1940 puhemies luki edeltäjän, kaksi päivää aiemmin äkilliseen sairaskohtaukseen menehtyneen Kyösti Kallion valmisteleman tervehdyspuheen.
Muut seremoniat ovat vaihdelleet enemmän. Tässä on näkyviin tullut valtakunnan protokollan kehittyminen, ajan yleiset olosuhteet ja luultavasti myös presidenttien henkilökohtaiset mieltymykset. Tasavallan ensimmäisen presidentin Kaarlo Juho Ståhlbergin virkaanastumistilaisuus 26.7.1919 kesti 20 minuuttia ja eduskunta alkoi 40 minuutin tauon jälkeen käsitellä muita asioita. Tänä väliaikana presidentti otti vastaan hallituksen tervehdyksen. Historiallisessa kirjallisuudessakin esiintyy tieto, että hänelle ei olisi edes järjestetty kyytiä, vaan että hän olisi joutunut poistumaan Heimolan talosta jalkaisin. Tosiasiassa hänen käyttöönsä annettiin puolustusvoimien auto, mutta tarinassa on sen verran perää, että tilaisuuteen osallistunut Ruotsin lähettiläs oli erehdyksessä ottanut sen vuokra-auton, joka oli alkuaan varattu presidentille.
Ainakin Lauri Kristian Relanderin virkaanastujaisista 2.3.1925 alkaen perinteeseen kuului se, että entinen presidentti hyvästeli ja uusi presidentti tervehti diplomaattikuntaa linnassa. Presidentti Pehr Evind Svinhufvudin virkaanasettajaisiin 2.3.1931 - ne tapahtuivat upouudessa eduskuntatalossa - liittyivät Töölönlahden rantaan sijoitetun patterin 21 kunnialaukausta. Yleensä ohjelman sotilaalliseen puoleen on kuulunut lähinnä kunniakomppanian tarkastaminen eduskunnan tai presidentinlinnan pihalla.
Vuosien 1940-1944 virkaanasettajaisissa on epäilemättä noudatettu pidättyväisiä muotoja. Risto Heikki Rytin ensimmäisen kerran (21.12.1940) tunnelmia varjosti myös edeltäjän kuoleman aiheuttama järkytys. Sota-ajan oloissa 1.3.1943 (Ryti) ja 4.8.1944 (Mannerheim) jo turvallisuussyyt rajoittivat menoja - olihan ajateltavissa että vihollinen ilmavoimineen pyrkisi kuokkimaan. Presidentti Rytin kaikkien virallisten esiintymisten muotoihin lienee yleensäkin vaikuttanut lisäksi se seikka, että hän päinvastoin kuin edeltäjänsä ja seuraajansa ei missään vaiheessa toimikauttaan ollut puolustusvoimien ylipäällikkö.
Presidentilla on virkaanastujaispäivänä myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen. Tämä kunnianosoitus voidaan myöntää pääasiassa vain valtionpäämiehille ja sitä vastaaville (myös ulkomaisille).
Ainakin Paasikiven toisena virkaanastujaispäivänä 1.3.1950 presidentti kävi päiväkirjojensa mukaan myös tiiviitä neuvotteluja uuden hallituksen kokoonpanosta. Mahdollisesti eduskunnan valiokunnat ovat myös tahollaan kokoontuneet virkaanastumispäivinä vaikka täysistuntoja ei olisi pidettykään - sellainen oli paitsi mainittuna vuotena 1919 ainakin 1974.
Uuden presidentin virkaanastumiseen on liittynyt myös entisen presidentin hyvästeleminen. "Normaalisti" tämä on tapahtunut vain vuosina 1925, 1931, 1937, 1956, 1994 ja 2000.
Vuonna 1940 Kyösti Kallion oli määrä matkustaa kotiseudulleen 19.12. eli samana päivänä jolloin Ryti oli valittu presidentiksi. Kuten tunnettua, hän kuoli Helsingin rautatieasemalla. Puheen hän oli valmistanut Rytin juhlaan.
Ryti hyvästeli valtioneuvoston 3.8.1944 yksityisluontoisilla illallisilla eikä osallistunut mannerheimin vakuutuksenantotilaisuuteen seuraavana päivänä. Mannerheim ei näytä osallistuneen Paasikiven viralliseen tilaisuuteen 11.3.1946, mutta tapasi kahdenkeskisesti seuraajansa saman päivän aikana ja oli Paasikiven päiväkirjojen mukaan "hyväntuulinen". Mauno Koiviston virkaanastujaisten aikaan 27.1.1982 Urho Kekkonen oli sairauden vuoksi vetäytynyt kokonaan julkisuudesta.

Blomstedt, Yrjö
K. J. Ståhlberg : valtiomieselämäkerta. - Otava, 1969.

Virkkunen, Sakari
Ståhlberg : Suomen ensimmäinen presidentti. - Otava, 1978.

Virkkunen, Sakari
Relander : hymyilevä presidentti. - Otava, 1979.

Juva, Einar W.
P. E. Svinhufvud 2. - WSOY, 1961.

Virkkunen, Sakari
Svinhufvud : kansallinen presidentti. - Otava, 1981.

Hokkanen, Kari
Kyösti Kallio 2 : 1930-1940. - WSOY, 1986.

Virkkunen, Sakari
Kallio : talonpoikaispresidentti. - Otava, 1983.

Turtola, Martti
Risto Ryti : elämä isänmaan puolesta. - Otava, 1994.

Virkkunen, Sakari
Ryti : myrskyajan presidentti. - Otava, 1985.

Virkkunen, Sakari
Mannerheim : marsalkka ja presidentti. - Otava, 1989.

http://www.tpk.fi/public/default.aspx?nodeid=41445

Kommentit (0)

Vastauksesi