Koska maapallo kiertää aurinkoa, niin onko oikein sanoa, että aurinko laskee ja...

Koska maapallo kiertää aurinkoa, niin onko oikein sanoa, että aurinko laskee ja...

Koska maapallo kiertää aurinkoa, niin onko oikein sanoa, että aurinko laskee ja nousee?
Käsittääkseni aurinkohan pysyy paikallaan koska maapallo kiertää sitä niin eihän se aurinko mihinkään laske sen enempää kuin nousekaan mistään, eiköhän auringon niin nousu kuin laskukin ja näkyvyys johdu maapallon asennosta kiertoradallaan aurinkoon nähden?
Olenko aivan hakoteillä ajatellessani näin?

Vastaus

Jos ihan puhtaasti sanojen sanakirjamerkitykseen ja astronomiaan vedottaisiin, olisit epäilemättä oikeassa tai ainakin oikeammassa kuin normaali kielenkäyttö - Aurinkohan ei itsekään ole liikkumaton kappale, vaan kiertää esimerkiksi Linnunradan keskuksen ympäri. Kielellisten ilmauksien oikeellisuus ei kuitenkaan ratkea pelkkien sanakirjamerkitysten tai semantiikan perusteella, vaan useasti huomioon on otettava myös pragmatiikka eli se, mitä sanoilla käytännön elämässä tarkoitetaan ja miten niitä käytetään.

Pragmatiikasta:
Larjavaara, Matti: Pragmasemantiikka. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007.
http://internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/pragmatiik...

Kun Matti Meikäläinen sanoo "aurinko nousee", hän luultavimmin viittaa siihen, että hänen ympäristönsä alkaa valaistua ja että pilvettömällä säällä hän aistii tutun valotäplän ilmaantuvan näkokenttäänsä ja vähitellen nousevan horisontista ylemmäs - "aurinko nousee" kuvailee siis enemmän herra Meikäläisen kokemuksia kuin taivaankappaleiden ratoja. Jos herra Meikäläiselle menisikin sanomaan, että aurinko on päivät läpeensä paikoillaan, hän luultavasti kummeksuisi puhujaa (hänhän näkee Auringon keskipäivällä selvästi eri kohdassa taivasta kuin aamulla). Fyysikkojen välisessä keskustelussa sitten ehkä halutaan kuvailla juuri kappaleiden välisiä liikkeitä, jolloin on järkevää sanoa, että Aurinko ei ainakaan Maan suhteen liiku.

Hieman kysymystäsi sivuten voisi mainita, että fenomenologiaa eli inhimillistä kokemusta tutkivaa suuntausta edustava filosofi Juha Himanka on jo pitkään taittanut fyysikko Kari Enqvistin kanssa peistä siitä, pyöriikö Maa vai ei. Kiistan ulkopuolisena tarkkailijana voisi todeta, että kiistakumppanit luultavasti käyttävät sanoja eri tavalla - fenomenologin "Maa ei pyöri" kuvaa sitä, miten aistimme maankamaran käyttäytyvän, kun taas fyysikon "Maa pyörii" kuvaa sen käyttäytymistä fysikaalisissa malleissa.

Kohokohtia fenomenologin ja fyysikon kiistassa:
Himanka, Juha. Se ei sittenkään pyöri : johdatus mannermaiseen filosofiaan. Helsinki : Tammi, 2002.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0504/himanka.pdf
Enqvist, Kari. Monimutkaisuus : elävän olemassaolomme perusta. Helsinki : WSOY, 2007.
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/2743/2515
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/2793/2561
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/3645/3415

Kommentit (0)

Vastauksesi