Kommentoisin - ehkä myöhässä? - 23.2.09 saamaanne kysymystä ja sen...

Kommentoisin - ehkä myöhässä? - 23.2.09 saamaanne kysymystä ja sen...

Hei! Kommentoisin - ehkä myöhässä? - 23.2.09 saamaanne kysymystä ja sen vastausta. Kyseessä oli vänkäri-sana. Voisiko sana tarkoittaa myös ihmistä, joka on aina poikkiteloin, eri mieltä tai vastustaa? Äitini sanoi usein, että ´Älä vänkää vastaan´ tms. käyttäen vängätä-verbiä. Hän oli syntyisin Parkanosta. Olisiko tällä yhteyttä vänkäriin?
Ja kiitos mainiosta sivustostanne! Luen sitä aina mielenkiinnolla.

Vastaus
21.06.200917:21
16048
23

Voisihan ”vänkäri” tarkoittaa myös ihmistä, joka aina vänkää vastaan, mutta yleensä kai käytetään muotoa ”vänkääjä”. Selailin Googlen hakutuloksia sanalla ”vänkäri”, ja niissä ei juurikaan käytetä ”vänkäriä” vänkäävästä ihmisestä. Poikkeuksena on osoitteesta http://www.loimaanlehti.fi/kopit/index.html löytyvä nimimerkki ”vänkäri”, joka saattaisi viitata vastaan vänkäämiseen. Suomen kielessähän on myös -ri-päätteisiä tekemistä kuvaavia sanoja, joten niiden perusteella tuollainenkin sana voidaan muodostaa, vaikka sitä ei vakiintuneesti käytettäisikään.

Itse verbi ”vängätä” on ”Suomen sanojen alkuperä” -teoksen (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) mukaan vanha suomen kielen sana, joka esiintyy laajasti murteissa sekä myös useissa sukukielissä melko samassa merkityksessä kuin nykysuomessa. ”Vängätä” merkityksessä ’vääntää kangella, kammeta’ saattaa olla edellä mainitun teoksen mukaan lainaa ruotsista (vrt. nykyruotsin ”svänga”, ’kääntää’), kuten myös ”vänkäri” merkityksessä ’tukkien siirtelyssä tms. käytettävä koukku, tukkuhaka’ (vrt’ ruotsin ”svängel”, ’kiertokanki, viputanko’).

Lienee mahdollista, että inttämismerkityskin olisi lainaa germaanisista kielistä, kenties merkityksen muutoksen kautta, koska vääntäminen ja metaforinen vääntäminen eli inttäminen jostakin asiasta eivät ole kovin kaukana toisistaan ja koska sitä esiintyy vain suomen melko läheisissä sukukielissä. ”Suomen sanojen alkuperä” pitää kuitenkin myös mahdollisena, että ”vängätä”-verbissä inttämiseen viitattaessa voisi olla kyse deskriptiivisestä ja siten omaperäisestä sanasta. Asiaan ei ole ilmeisestikään saatu tarkempaa varmuutta, jollei aivan uusin kielitieteellinen tutkimus ole tuonut lisää valaistusta vänkäämisen alkuperään.

Kommentit (0)

Vastauksesi