Kivikauden ihmisten ruokavalio? Mitä he söivät ja miten he säilöivät ruokaa...

Kivikauden ihmisten ruokavalio? Mitä he söivät ja miten he säilöivät ruokaa...

Kivikauden ihmisten ruokavalio? Mitä he söivät ja miten he säilöivät ruokaa talven varalle? Oliko suola keksitty ja koska se on keksitty? Osasivatko he viljellä mitään syötävää?

Liian kauan koulusta minulla ja en muista puhuttiinko siellä näistä asioista.

Vastaus

Kivikauden katsotaan käynnistyneen jo noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten, kun alkuihminen alkoi iskeä alkeellisia työkaluja. Aloitan nyt kuitenkin viimeisen jääkauden ajalta, siis vajaan 40 000 vuoden takaa. Silloin nykyihminen asutti Eurooppaa ja vähitellen syrjäytti neanderdalilaiset.

Varhaisimmat varmat jäljet ihmisten liikkumisesta Pohjolassa ovat yli 10 000 vuoden takaa. Karijoen Susiluolasta on kyllä löydetty merkkejä ihmisasutuksesta jo ennen viimeisintä jäätiköitymistä ja nykyihmisen ilmestymistä Eurooppaan, mutta tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, ovatko löydöt ihmisen vai luonnon muovaamia. Suomessa kivikauden katsotaan alkaneen vasta n. 8600 eaa., kun ensimmäiset tulokkaat asettuivat pysyvästi näille saloille.

Jääkauden ihmiset olivat erityisesti metsästäjiä, mutta myös keräilijöitä. Kuivan tuulen tuivertamilla tasangoilla ja eteläisemmän Euroopan metsissä kasvoi karvakasoittain suurta riistaa: mammutteja, jättiläissaksanhirviä, villihevosia, villaturkkisia sarvikuonoja, karhuja, peuroja… Veden äärellä asuneet kansat ovat todennäköisesti myös jonkin verran kalastaneet. Jättiläiseläinten lihalla mässäilystä on jäänyt jälkipolville muistoksi röykkiöittäin luita, sen sijaan keräämällä kasatusta ravinnosta ei ole mitään todisteita. Mutta varmasti varhaiset eurooppalaiset ovat hyödyntäneet kaikkia syötäväksi kelpaavia luonnonantimia. He ovat kuopineet juuria ja mukuloita, poimineet pähkinöitä, marjoja, sieniä ja lehtiä, noukkineet villien viljojen tähkiä, heinien siemeniä ja yrttejä, keränneet hyönteisiä, toukkia ja linnunmunia.

12 000–13 000 vuotta sitten ilmasto lämpeni dramaattisesti. Ihmisen kannalta erityisen vaikuttavaa oli mammuttien, jättiläishirvien ja villasarvikuonojen kuoleminen sukupuuttoon sekä peurojen ja hevosten laajojen laidunten katoaminen. Suurriistan pyyntiin pitkälle erikoistuneiden metsästäjien piti hankkia elantonsa uusilla tavoilla. Ihmiset hakeutuivat vesistöjen varsille. Hylkeenliha, kala, simpukat ja vesilinnut tulivat isoksi osaksi muinaiseurooppalaista ruokavaliota.

Kivikauden Suomessa elinkeinoina olivat metsästys, kalastus ja keräily. Koska ihmiset asettuivat tuolloin vesien rannoille, kalastus on saattanut olla metsästystäkin tärkeämpi – siis helpompi ja varmempi – keino tuottaa ruokaa jokaiselle päivälle. Varsinkin meri veti varhaisia suomalaisia puoleensa. Itämeressä nimittäin viipotti tuohon aikaan muutakin saalista kuin kalaa: peräti kolmea eri lajia hylkeitä. Muinaisista aterioista on jäänyt paljon osittain palaneita luita, joiden mukana on runsaasti majavaa. Tosin läiskähäntää on voitu hyödyntää myös lääkinnälliseen tarkoitukseen. Hirviä on joka tapauksessa popsittu, samoin karhuja, kettuja, peuroja sekä jäniksiä, lintuja (kuten teeri ja kaakkuri) ja muuta pientä riistaa.

Muinoin pähkinälehdot kasvoivat täällä raukoilla rajoillakin laajempina kuin nykyään. Tutkijat arvelevat, että ihmiset ovat tarkoituksella jopa istuttaneet pähkinäpensaita asuinpaikoilleen. Toinen kasvi, jota on ehkä jo varhain jollain tavalla viljelty, oli vesipähkinä. Ja kivikauden ihminen tosiaankin tunsi todennäköisesti kymmenittäin, ellei sadoittain ravinto- ja rohtokasveja.

Lähi- ja Keski-idässä ilmastollinen kriisi käynnisti toisenlaisen kehityksen: alkeellisen maanviljelyn ja karjanhoidon. Ensimmäiset tarkoituksella istutetut idut nousivat ns. hedelmällisen puolikuun alueella jo n. 9000–8000 eaa. Samalla esimerkiksi lammas ja sika kesytettiin kotieläimiksi. Aterioita kuitenkin vielä täydennettiin metsästämällä, kalastamalla ja keräilemällä.

Luultavasti lihalla on ollut sitä suurempi merkitys jokapäiväisessä ravinnossa, mitä pohjoisemmaksi on ihmisen muinaisilla elinalueilla menty. Pohjanlahden länsirannalla aina Merenkurkun seuduille saakka kasvatettiin ohraa ja vehnää ”vasta” n. 2500–2000 eaa. Suomessa maata viljeltiin pysyvästi kivikauden lopulla n. 3500 vuotta taaksepäin. Esihistoriallisen Suomen metsissä ja vesissä vain vilisti ja lenteli niin ylettömin määrin riistaa, ettei täällä ollut pakottavaa tarvetta kasvattaa ravintoa itse.

Suolan käytöstä kivikaudella ei ole varmaa tietoa. Käytännössä niin jääkauden muinaiseurooppalaiset kuin vielä alkusuomalaisetkin saivat kaiken tarvitsemansa suolan maiskuttelemastaan lihasta. Egyptiläiset saattoivat ensimmäisinä säilöä suolalla kalaa ja lihaa muutama tuhat vuotta ennen ajan laskun alkua.

Ravinnon säilömiseen oli muita tapoja: kuivatus, savustus ja hapatus. Kalaa ja lihaa kenties kuivattiin ulkona auringossa ja tuulessa. Varjossa kuivattu kala kuitenkin maistui paremmalta. Liha oli parasta pistää pihalle kevättalvella, kun pakkanen ahavoitti saalista lisää. Talvikaudella saaliit tietysti säilyivät hyvin jäätyneinä. Suomen rannikkoseuduilla savustusta on harrastettu vasta historiallisella ajalla, mutta pohjoisempana muinaiskansat rakensivat savustuskotia tiettävästi aikaisemminkin. Kuuma- ja kylmäsavustus tunnettiin molemmat. Hapattaminen, jota käytettiin erityisesti kalan varastointiin, tarkoitti alkeellista maitohapposäilöntää.

Kaikki jäljet vaikkapa puisista astioista, punotuista koreista tai nahkasäkeistä ovat aikoja sitten maatuneet. Mutta luultavasti ruokaa sellaisiinkin piilotettiin. Saviastioita taidettiin tehdä Lähi-idässä 10 500 vuotta sitten, Suomeen keramiikka saapui viimeistään n. 4200 eaa. Muinaisihmiset ovat varmasti myös kaivaneet maakellareita.

Esihistoriallista tietoa:
Aaltonen, Turkka: Lallin pidot: elämys- ja ruokamatka Suomen esihistoriaan. Edita, 2001.
Huurre, Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. Otava, 1979.
Huurre, Matti: Kivikauden Suomi. Otava, 1998.
Otavan suuri maailmanhistoria. 1: Esihistoria. Otava, 1982.
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=5630 (lyhyt video kivikauden ruokavaliosta)
http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_kivik12
http://www.nba.fi/fi/susiluola
http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/16/90/m5630/Maailman
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;2620;218;58993...

Suolan historiasta:
Kurlansky, Mark: Suola: eräs maailmanhistoria. Suomen rauhanpuolustajat, 2007.
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=1325 (saksankielinen video maailman vanhimmasta suolakaivoksesta)
http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/viikonkirja/viikko0308.htm

Kommentit (0)

Vastauksesi