Ketkä olivat Venäjän ensimmäiset tsaarit? Olivatko he Romanoveja?

Ketkä olivat Venäjän ensimmäiset tsaarit? Olivatko he Romanoveja?

Vastaus

Yhtenäinen itäslaavilainen valtio syntyi Venäjän alueelle 1400-luvun jälkipuoliskolla, jolloin Moskovan suuriruhtinas Iivana III (1462-1505) lopullisesti  syrjäytti tataarien ylivallan ja  yhdisti valtansa alle erilliset ruhtinaskunnat. Iivana oli joskus käyttänyt itsestään nimitystä tsaari, mutta vakinaisesti sen otti hänen pojanpoikansa Iivana IV Julma, joka 16-vuotiaana kruunautti itsensä suurin juhlallisuuksin Moskovan suuriruhtinaaksi ja tsaariksi. Etymologisesti tsaari tulee latinan sanasta caesar eli keisari. Perinteisesti Venäjällä oli nimitetty tsaariksi Itä-Rooman keisaria. Sen jälkeen kun turkkilaiset olivat kukistaneet Itä-Rooman valtakunnan valtaamalla Konstantinopolin vuonna 1453, katsoivat Moskovan hallitsijat olevansa Itä-Rooman hallitsijoiden perillisiä ("Moskova - kolmas Rooma"). Konstantinopolin ortodoksinen patriarkka lähetti Iivanalle vuonna 1561 hyväksymisensä ja siunauksensa, mutta monet Euroopan hallitsijat eivät tunnustaneet Moskovan hallitsijaa tsaariksi/keisariksi vaan pitivät häntä edelleenkin pelkkänä suuriruhtinaana. 

Molemmat Iivana-hallitsijat katsoivat kuuluvansa muinaisten kronikkalähteiden mainitseman Venäjän valtakunnan perustajan Rurikin sukuun. Rurikin hallitsijasuku sammui Iivana IV:n pojan Fjodorin kuollessa vuonna 1598. Moninaisten vaiheiden ("suuren sekasorron aika") jälkeen vuonna 1613 uudeksi tsaariksi valittiin Romanov-sukuun kuuluva Mihail/Mikael. Romanovit eivät perinteissti olleet maan itseoikeutettuja ykkössukuja, valinnalla oli eräänlaisen kompromissin luonne.    

Vuodesta 1721 Venäjän hallitsijat rupesivat käyttämään nimitystä imperaattori.

Venäjän hallitsijat voi tietysti laskea myös yllä mainitusta Rurikista lähtien. Hän vaikutti 800-luvun jälkipuoliskolla. Rurikin seuraajien aikana valtakunta jakautui jokseenkin itsenäisiin ruhtinaskuntiin ja jäi 1200-luvulta lähtien osittain myös tataarien ylivallan alaisuuteen. Tsaari-nimitystä nämä ruhtinaat eivät itsestään käyttäneet. Hyvin perustein heistä monien voisi katsoa kuuluvan yhtä hyvin Ukrainan kuin Venäjänkin historiaan.  

 

Platonov, S. F.
Venäjän historia. - Otava, 1933

Venäjän historia. - Uudistettu laitos. - Otava, 2000

 

 

Kommentit (0)

Vastauksesi