Ketkä miehistä välttivät talvisodan?

Ketkä miehistä välttivät talvisodan?

Tietysti vanhukset ja nuoret, mutta oliko niin että esimerkiksi tärkeässä asemassa olevat miehet eivät joutuneet sotaan, liikkeenharjoittajat tai muut raharikkaat? Vai pitikö sotimaan lähteä asemasta ja varallisuudesta huolimatta?

Vastaus

Armeijan liikekannallepano ennen talvisotaa (30.11.1939 - 13.3.1940) tapahtui pääosin jo lokakuussa. Tällöin puhuttiin vain ylimääräisistä kertausharjoituksista, muodollinen määräys liikekannallepanosta annettiin vasta 12.12.1939. Palvelukseen oli määrätty tuolloin 19 ikäluokkaa (vuosina 1900-1918 syntyneet), vuoden lopulla kutsuttiin ikäluokat 1898 ja 1899, tammikuun 1940 lopulla vuonna 1919 syntyneet (asevelvollisuuslain määräämä palveluksenastumisvuosi oli silloin kuin henkilö täytti 21 vuotta). Helmi-maaliskuussa määräys annettiin vielä ikäluokille 1895-1897, mutta nämä eivät enää taisteluihin joutuneet. Käytännössä voi siis sanoa, että talvisodan lopussa aseissa oli 22 ikäluokkaa. 

Liikekannallepanon toteuttivat sotilaspiirit suojeluskuntapiirien avustuksella. Reserviläisille toimitettiin henkilökohtainen kirjallinen käsky, jossa määrättiin ilmoittautumispaikka ja määrättiin, että matkalle oli lähdettävä viiden tunnin kuluessa. Jakajina toimivat suojeluskuntalaiset. Käskyjä ei saanut toimittaa kello 23 ja 6 välisenä aikana. 

Ketkä sitten saivat vapautuksen liikekannallepanokäskystä?

Suurimman ryhmän epäilemättä muodostivat ne, jotka oli terveydellisistä syistä aikanaan arvioitu palvelukseen kelpaamattomiksi. Näiden määrästä en ole löytänyt tietoa. Sinänsä palveluksesta oli vuosina 1918-1939 vapautettu terveysperusteella aika helposti, esim. vuosina 1918-1939 varusmiespalveluksesta vapautettuja mutta tiukan tullen rintamatehtäviin kuitenkin kelpaaviksi arvioituja noin 92 000 (varusmiespalveluksen suorittaneita kaikkiaan 509 000).

Sotatalouden ja kotirintaman välttämättömien toimintojen ylläpitämiseksi väkeä tarvittiin myös kotirintamalla. Tässä ryhmässä vapautettuja oli varmasti yritysten johtajissa ja suunnittelijoissa (kysymyksen "raharikkaissa") mutta myös tavallisissa ammattityömiehissä. Olettaa voi, että esim. valtaosa kauppalaivaston merimiehistä antoi parhaiten osuutensa isänmaan puolustukseen toimittamalla siviilitehtäviään sodan vuoksi tavallistakin vaarallisimmiksi käyneillä vesillä.

Tammikuun 19 päivänä 1934 oli annettu "Asetus eräiden viran tai toimen haltijain vapautuksesta asevelvollisuuden suorittamisesta sodan aikana" . Asetus luettelee valtioneuvoston jäsenten ja kansanedustajien ohella ministeriöittäin ne valtion, kunnan ja seurakuntien viranhaltijat, jotka oli vapautettu sotapalveluksesta "mikäli eivät olleet upseereita". Tässä yhteydessä ei  ole mahdollista käydä tätä varsin pitkää luetteloa läpi. Joukossa on tietysti enimmäkseen korkeimpia viranhaltijoita (joista sangen monet jo ikänsäkin puolesta olisivat olleet velvollisuudesta vapaita) mutta myös ihan suorituspuolenkin väkeä  (esim. rivipoliisit, kunnallisten palolaitosten palkattu miehistö, lähes kaikki rautatieläiset).  
Käytännössä tämän listan mukaan vapautukseen oikeutettuja on kuitenkin hakeutunut sotapalvelukseen, joukossa muutamia kansanedustajiakin 

Sotapalveluksesta säästyivät myös ne henkilöt, jotka pidätettiin lokakuussa 1939 hyväksytyn tasavallan suojelulain ja sodan ensimmäisenä päivänä annetun sitä täydentävän asetuksen perusteella. Tähän ryhmään kuului lähinnä kommunisteja ja äärivasemmistolaisia (ns. turvasäilöläiset), joita pidettiin turvallisuusriskeinä. Enimmillään heitä oli kerrallaan useita satoja. Monet kommunistimielisiksi tunnetut tai epäillyt toisaalta kuitenkin myös taistelivat rintamilla.

Asia on tietysti senlaatuinen, että edellä mainittujen vapautusperusteiden aitoutta, painavuutta ja oikeudenmukaisuutta on varmasti epäilty. Sama koskee tietysti myös palvelukseen määrättyjen osaksi tullutta tehtävää: millä ansioilla tai suhteilla joku pääsi "esikuntatehtäviin", miksi joku joutui suoraan etulinjoille?

 

Talvisodan historia 1. -  WSOY, 1976

Nuorteva, Jussi
Vangit - vankilat -sota : Suomen vankeinhoitolaitos toisen maailmansodan aikana. - Oikeusministeriö, 1987

Saikkonen, Tomi
Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. - Maanpuolustuskorkeakoulu, 2007

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74421/SM369.pdf?sequence=1

 

 

 

 
 

Kommentit (1)
Sukututkimus ProPatrian nettisivujen mukaan: "1920 ja aikaisemmin syntyneet palvelivat se... Sukututkimus ProPatrian nettisivujen mukaan: "1920 ja aikaisemmin syntyneet palvelivat sekä talvi- että jatkosodassa ja v. 1921 ja myöhemmin syntyneet jatkosodassa. Poikkeuksia oli paljon, esim. vapaaehtoiset." Sotavuosiin erikoistuneen ProPatrian antama tieto on ristiriidassa teidän vastauksenne kanssa. Myös isäni, joka syntyi vuonna 1920, kävi varusmiespalveluksen jo kesällä 1939 ja palveli talvisodassa aliupseerina ja myöhemmin vänrikkinä ja luutnattina koko jatkosodan. Talvisodassa palvelleita iläluokkia olisi siten 23, eikä 22.
2.12.2016 01:08 Oskari Kiväärimies 0

Vastauksesi